maanantai 18. syyskuuta 2017

Kiitos!





Taas uusi viikko.
Ja kaikki niin hyvin.
Tämä ihana maa, missä ei ole luonnon katastrofeja, ei sotia,
eikä suuria nälänhätiä jne.
Toki meilläkin on omat ongelmamme, en tarkoita että tämä on mikään lintukoto.
Mutta juuri minulla on paljon aihetta laittaa kädet ristiin ja kiittää
taas tästä uudesta päivästä.
Minulla on kolme vaikeaa sairautta ja omat ongelmamme omassa suuressa "perheessämme"
mutta kuitenkin kiitoksen aiheita on enemmän.
Kukaan ei tehnyt minulle mitään pahaa vaikka olin koiran kanssa lenkillä
aamulla hämärässä jo ennen kello seitsemää.
Saimme tehdä molemmat lenkkimme ilman että satoi ja kastuimme.
Kiitoksen aiheet on välillä niin pieniä.
Olen ollut tänään niin kipeä, että olen joutunut ottaamaan ylimääräisen särkylääkkeen,
mikä on minusta harmillista ,mutta taas toisaalta se lääke auttoi,
eikä minun tarvinnut olla kipeämpi kuin mitä kestän.
Minulla on hyvä mies joka auttaa minua tosi paljon,
vaikka minä olen kotona ja hän käy vielä töissä.
Minulla on kuusi ihanaa lasta ,heillä puolisoita viisi yhteensä ja
lastenlapsia kolme ja jouluna tulee neljäs.
Tätä listaa voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkästi,
pitemmästi kuin jaksaisin ja pitemmästi kuin te jaksaisitte lukea...

Vielä yksi kiitoksen aihe tämä meidän koti ,
josta minä niin paljon tykkään ja rakkaudella sitä laitan kauniiksi,
niin että meidän on täällä mukava asua.


















































Salmen perhe:










Äiti on ruuanlaitto puuhissa. Siinä hänelle tuli yhtä-äkkiä mieleen,
että he voisivat pyytää pari ystävä perhettä kylään, iltaa istumaan.
Nyt kun ruokailuhuone on valmis ,niin sinne mahtuu juuri
kuusi henkilöä hyvin istumaan.
Pappa on tosiaan saanut kylän miehien kanssa ruokailuhuoneen valmiiksi.
Siitä tuli äidin mielestä ehdottomasti koko talon kaunein huone.
Toki sitä huonetta ei käytetä yhtä paljon, kuin talon muita huoneita.
Mutta juuri nyt kun äiti haluaa pyytää ystäviään kylään, voi juoda
kahvit ruokailuhuoneessa, eikä tarvitse tunkea keittiöön istumaan.
Eikä keittiöön mahtunutkaan, kuin yksi perhe kerrallaan kylään.
Ja aina piti laittaa ensin omalle perheelle iltapala
ja vasta sitten vieraille kahvit. Nyt voi oma porukka syödä
yhtä aikaa keittiössä ,kuin vieraat ruokailuhuoneessa.
Vielä pitää kysyä isän mielipidettä asiaan, mutta äiti on melko
varma että isä on innoissaan. Ainakin isä aina mielellään lähtee
muille kylään, jos häntä ja äitiä pyydetään.
Ilta voisi olla perjantai tai lauantai.
Olisi kiva jos lapset voisi mennä kavereille kylään, tai toinen
kaverille kylään ja toiselle tulisi kaveri vaikka nyt Pialle kylään.
Kaksoset kyllä jo nukkuu siihen aikaan, mutta vaikka mummon
pitää tulla varalta katsomaan heidän perään, jos jompi kumpi
sattuisi heräämään. Mummo voi vaikka makoilla isän ja äidin
sängyssä, niin ei rasitu liikaa.
Oi, kuinka idea tuntuu äidistä hyvältä. Pitää ruveta suunnittelemaan tarjottavia.
Voisi pyytää vaikka Sepän (joilla on se iso kanala) ja Aution perheitä kylään.




Isällä on enään tämä yksi viikko ,jolloin pitää pitää tukea nilkassa.
Sitten on lääkärin tarkastus, missä tutkitaan onko jalka parantunut niin
että voi mennä töihin.
Voi toivottavasti, kyllä isä on jo niin kyllästynyt tähän vain oleiluun.
Onneksi ei käynyt pahemmin, olisi voinut joutua olla vaikka 6 viikkoa
tuen kanssa tai kauenmmankin.
Ja pappaakin isän käy sääliksi ,kun hän on joutunut tehdä niin paljon työtä,
kun on ollut ruokailuhuoneen remontti. Vaikka kyllä isä on sanonut papalle,
ettei sillä ole mikään kiirre. Mutta ei pappakaan tahdo osata vain olla
tekemättä mitään. Mutta kun papalla on jonkin verran niitä rintakipujakin.
Nytkin pappa siivoaa ruokailuhuoneen remontista tullutta "sotkua"
Kantaa lautoja ja levyn paloja jne. niille varattuun paikkaan.









Äiti on juuri käynyt kertomassa isälle ideastaan pyytää vieraita.
Isälle sopii oikein hyvin. Vähän hänellekkin jotain vaihtelua.
Lapsetkin kuulivat samalla suunnitelmasta.
Pia ja Kari ovat aivan innoissaan ajatuksesta ,että pääsisivät
jollekkin kaverille yökylään tai että joku kaveri voisi tulla heille
yökylään. Papallekkin voisi mennä yökylään, jos mummo on
katsomassa pikkuisten perään. Tai sitten mummo ja pappa voi
katsoa myös Pian ja Karin perään. Onhan noita vaihto ehtoja.
Pappa sanoi Karille että jos äiti ja isä antaa luvan, niin voisimme
mennä yökalaan.
Jihuu huutaa Kari, se on niin harvinaista.



Äiti on käynyt taas kirpparilla ja löysi sieltä esim. puiset nukenvaunut,
joissa on oikein nukke sisällä.
Ja puisen lasten polkupyörän. Kaksoset eivät näitä vielä tarvitse moneen vuoteen,
mutta aina kannattaa ostaa varastoon, kun tekee hyviä löytöjä.
Näin äiti ajattelee ja se onkin ihan totta.





Mummo taas hiljalleen siivoilee.
Hänkin kuuli äidin ideasta, ja sanoi heti ,että voi kyllä mielellään hoitaa
kaksosia, tai eihän niissä mitään hoitamista ole , nukkuvat kuitenkin.
Ja Pian ja Karin peräänkin he voivat papan kanssa katsoa, jos lapset
eivät pääse kavereille yöksi.
Äiti ja isä ovat kyllä ansainneet yhden vapaa illan.
Mummokin rupesi heti mielessään suunnittelemaan tarjottavia.
Varsinkin suolaisia tarjottavia mummolle tuli heti paljon mieleen.
Samalla mummo mietti että voisi mennä laittamaan ruokaa aluilleen.
Papallakin on jo varmasti nälkä, kun on koko iltapäivän siivonnut
rakennus jätteitä niille varatulle paikalle.
Mummo laittaa taas Salmen keittiössä ruuan ja he papan kanssa syövät
siinä samalla, ei ole mitään järkeä laittaa kahta eri ruokaa.
Vain joskus lauantaina ja sunnuntaina mummo laittaa heille oman ruuan.
Tai pappa, jos on saanut kalaa, pappa on hyvä laittamaan kala ruokia.






On perjantai päivä ja siksi Maijakin on vielä töissä, vaikka äitikin on jo tullut kotiin.
Maijakin jo kuuli äidin kyläily ideasta. Kasvihuoneessa on vielä jonkin verran
kesä kukkia jäljellä. Niistä voisi katsoa jos saisi kivan kimpun ruokailuhuoneen
pöytään. Ja Maija voi leipoa sekä suolaista että makeaa tarjottavaa illaksi.
Maija on aina tykännyt leipomisesta, kattaamisesta ja kukka kimppujen tekemisestä.
Kaksoset nukkuvat uudessa pinnasängyssä, kehto alkoikin jo olla heille liian pieni.
Kun toinen herää ja alkaa potkia herää toinenkin. Nyt on taas kunnolla tilaa.
Maija silittää pyykkejä, kun mummo imuroi.
Välillä hän vähän lepuutti käsiä ja kävi katsomassa ikkunasta ulos.
Mitä ihmettä ,pappa makaa selällään maassa. Maija katsoo vähän aikaa ja
sitten hän tajuaa että kaikki ei ole hyvin. Hän lähtee juoksemaan portaita alas
ja sanoo mennessään rauhallisesti mummolle että tulee ulos. Keittiössä hän huutaa äidille ota kännykkä ja tule ulos.
Isä ja lapset näkyvät olevan rantasaunalla päin ,Maija huutaa isällekkin tule tänne,
papalla ei ole kaikki hyvin.
Lopulta kaikki ovat papan luona. Pappa makaa maassa ja häilyy tajunnan rajamailla.
Kysyttäessä hän kuitenkin puristaa rintaa ja sanoo olevan kipua. Hengitys on katkonaista.
papalla on aivan kylmä hiki otsalla ja pulssi nopea ja epätasainen.
Äiti soittaa hätäkeskukseen. Ampulanssi luvataan paikalle heti, sillä aikaa toimitaan
hätäkeskuksesta annettujen ohjeiden mukaan. Isä hakee mummolle tuolin ja käskee istua siihen
ja muutenkin rauhoittelee mummoa. Maija on ottanut lapset huostaansa...













Tässä muutamia kuvia ruokailuhuoneesta.



Eteisen matto on pesulassa.



Pesuhuoneessa on ainakin uusi kuivausrumpu.
Muutenkin kaikissa kuvissa on jotakin pientä uutta.




Piia + Salmen perhe




20 kommenttia:

  1. Kylläpäs Salmen perheellä on kaunis ruokailuhuone. Kiva lukea kuulumisia heidän elämästään. - Kauniisti kirjoitat kiitollisuudesta. Enemmän pitäisi muistaa olla kiitollinen kaikista pienistä ja isoista asioista. - Kaunista viikon jatkoa sinulle Piia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin minustakin, vaikkei se ole ihan valmiskaan.
      Mukava kun joku tykkää lukea Salmen perheestä.
      Ainakin itsellä tulee niin helposti valitettua ,vaikka niin moni asia on hyvin.
      Mukavaa viikon jatkoa sinnekkin.

      Poista
  2. Kyllä sitä tosiaan saa niin monesta asiasta olla onnellinen. Välillä on hyvä pysähtyä ja miettiä niitä onnenaiheita, silloin se onni oikein aukeaa.
    Ihanaa viikkoa sinulle Piia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniisti kirjoitit sinäkin onnesta.
      Oikein mukavaa viikon jatkoa sinnekkin Outi.

      Poista
  3. Kaunis kiitollinen postaus!
    Mukavaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
  4. Kodistasi näkee, että se on sisustettu rakkaudella. Ihanaa, että jaksat olla niin positiivinen. Mitä tapahtuu Salmen papalle, nyt jännittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansu, tykkään todellakin sisustaa kotiamme.
      En minäkään aina jaksa olla positiivinen, mutta yritän edes.
      Toivotaan että Salmen pappa paranee, mutta ei elämä aina mene niin.
      Mukavaa viikon jatkoa sinne.

      Poista
  5. Kaunis postaus, niin paljon ihania kiitollisuuden aiheita!! Aivan upeita nuo sinun kuvat♥ Teillä on ihana koti!! Niin on myös Salmen perheellä♥ Mukavaa alkanutta viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde, jos oikein miettii niin kyllä sitä aina jotakin kiitollisuuden aiheita on.
      Rakastan sisustamista, meillä on hyvin minun näköistä.
      Salmen perheellä on ihan kiva koti.
      Mukavaa viikkoa nyös sinne.

      Poista
  6. Ihana postaus, ja Salmen perhe <3

    Kaikkea hyvää viikkoosi!

    VastaaPoista
  7. Asiaa puhuit. Saamme olla kiitollisia toistaiseksi aika turvallisesta elämästä täällä koto suomessa. Vaikka paljon on tapahtunut ikäviä juttujakin. Uutiset on täynnä maailmalla tapahtuneita ikäviä asioita.
    Lähempääki, omasta perheestä löytyy asioita kiitollisuuteen.
    Onko sinulla nyt uusi väri kodissa. Tuo vihreä. On kaunis.
    Oo mikä ruokasali Salmella. Ihana, tuollaisessa tilassa kahvi maistuis mullekin.
    Nyt vähä mietityttää, tuo vaarin kohtalo.
    Hyvät tiistaipäivät sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on hyvä maa asua.
      Maailmassa on kyllä niin paljon pahuutta, voi voi.
      Oma perhe on terveyden rinnalla parhaita asioita mitä on.
      On mulla ollu tosiii kauan toi vihree väri.
      Minusta tosta ruokasalista tulee upea.
      Niinpä sellaista se on kun tulee vanhaksi, niinkuin Salmen pappa.
      Mukavaa viikon jatkoa sulle Leena.

      Poista
  8. Niinpä, ei aina muista olla kiitollinen - tiuskii pienistä asioista, murjottaa jostain muusta - ja silti, mikäs on ollessa - on ruokaa, juomoo, koti, rakas.......Pitäisiköhän taas alkaa kirjoittamaan kiitollisuuden päiväkirjaa, kuten joskus tein vihkoon.....KIITOS sinulle muistuttamisesta elämän pieniin kiitoksen aiheisiin - ja teillä on kyllä niin upea koti, että! Iloa, valoa ja aurinkoa sydämeesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kauniisti sä kirjoitit.
      Minä en ole kokeillut kiitollisuus päiväkirjaa, pitäis kokeilla.
      Meillä on hyvin minun näköinen koti. Kiitos vaan!
      Oikein mukavaa loppuviikkoa myös sinulle Ritva.

      Poista
  9. Kaunis koti teillä, näkyy sinun kädenjäljet hyvin ja kauniisti. totta että meillä on kaikki hyvin, joskus tuntuu että liiankin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, minulle on tärkeää, että on nätti koti.
      Minustakin meillä on kaikki hyvin.
      Mukavaa keskiviikko päivää.

      Poista
  10. Ihana postaus (ja niin kauniit kuvat taas) varsinkin tuo kiitollisuus!
    Siihen jokaisen pitäisi pyrkiä.
    Minulla pojan kuolema muutti minua niin ettei tule ihan turhasta valitettua vaan koitan olla kiitollinen siitä mitä on. Aiemmat vuosien takaiset masennukset ovat siihen myös vaikuttaneet.
    Pitäisi opetella oikein kirjoittamaan ylös asioita joista haluaa kiittää!
    Mukavaa loppuviikkoa!☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Titti.
      Sinulla onkin ollut kova opetus, lapsen kuolema.
      Minulla tuo äidin hylkääminen. Meitä oli kuusi lasta ja äiti ja isä piti muut, mutta minut he "antoivat" puoli vuotiaana mummolle ja papalle. Olen elänyt koko elämäni kysymyksen MIKSI kanssa.
      Mukavaa loppuviikkoa sullekkin.

      Poista