tiistai 22. joulukuuta 2015





Enään pari päivää jouluun.
Kaikki alkaa olla valmista.
Ruokakaupassa pitää vielä käydä.
Mutta siinäpä se sitten on.
Joulu saa tulla.



"Ruokailuhuonekkin" on kuusta vaille valmis.
Niin kuusikin vielä.
Kyllä niitä voi tässä vielä muistua mieleen ,muutakin mitä on tekemättä.
Mutta onhan tässä vielä onneksi tunteja.





Olisin laittanut tästä kaapista kuvan , kun se oli myrkyn vihreä, mutta en nyt löytänyt sitä tähän hätään. Olisitte vaan nähneet miten valtava muutos, kun kaappi maalattiin valkoiseksi. Työn teki Kokkotyö-säätiö. Olen kyllä todella tyytyväinen. Kaappi on yli kaksikymmentä vuotta vanha, on pysynyt hyvässä kunnossa.












Tuon kranssin ostin Halpa-Hallista. Laitoin vain ketjua kranssin ympärille ja kirpparilta ostamiani koristeita riippumaan.









 
Tuo punainen kaappi on yksi mun lemppareista. Sen olen ostanut Kallentorin valokuvaus/sisustus liikkeestä. On kyllä tosi kauniisti tuunattu. Jos en ole aivan väärässä, niin sen kaupan pitäjä itse kunnostaa noita huonekaluja ja sitten myy eteenpäin.      














                                                        


                                     Hyvää joulua teille kaikille täältä Aurinkokujalta!

                                                        - Piitsu-






























perjantai 18. joulukuuta 2015

joulu kuvia


                Pieni joulukuusi paperipussissa. Niin yksinkertainen ja niin kaunis.
                Pääsi tuon yhden tontun viereen. Alkaa jo olla tilanpuutetta. Enään ei
                saisi kovin paljon ostella. Mutta minkäs teet jos näet jotain, mikä aivan huutaa päästä
                meidän kotiin.
              
              



               Löysin tänään kirpparilta tuon kasvihuoneen. Sillä ei nyt juuri tee oikein mitään.
               Tai ainakaan sille ei ole paikkaa, kun on sen verran iso.
               Mutta kun joulu on mennyt ja vuosi vaihtuu, ainakin minä alan heti odottamaan kevättä.
               Voin vain kuvitella kuinka tuo koristaa jotakin osaa puutarhasta. Tai kuinka pienen
               pienet taimet kasvavat kasvihuoneen lämmössä.
               Olen oppinut kantapään kautta, että jos kirpparilla näkee jotain mieleistään, vaikka se ei
               sovi juuri siihen vuodenaikaan, se kannattaa ostaa. Sillä sitten kun sitä tarvitseisit, sellaista
               ei löydy mistään.






               Löysin myös tuon kasvulavan. Tuo vasta huippu löytö olikin. Vielä kun sen saa sellaisella
               "kepillä" tuettua auki. Tuossa vasta aikaisin voikin kasvattaa taimia. Vaikka siemenistä
               orvokkeja.








               Tuollaista minulla ei olekkaan aikaisemmin ollut.






   
               Mutta nyt takaisin jouluun. Ostin kaksi valkoista joulukaktusta. Ja laitoin ne noihin
               kangas pussukoihin. Tuli kivat. Ihan minun tyyliset.




















Piti kokeilla noita joulukaktuksia tuohon kasvihuoneeseen. Olis toikin ihan kiva. Mutta niinku sanoin tilaa ei tällä hetkellä ole, kun jokapaikka on täynnä joulukivaa.










               Noi tontut on ihan mun lemppareita. Piti vaan sen takia ottaa kukista vielä yks kuva, että sai
               syyn kuvata tonttua.
               Tänä vuonna ei ole kirpparilla ollu noita tonttuja. Olisin kyllä heti ostanu lisää.
               Pitäs vielä keksiä niille nimet. No, Teppana on tietenki ainaki yks, mutta kuka.




               "Ruokailuhuonetta" en ole vielä esitellykkään. Siellä minulla on kuitenki vanha puusohva,
               vanha ruokapöytä ja neljä tuolia. Mutta siitä joskus oma tarinansa. Mietin kauan annanko
               olla pöydällä beiken liinan, vai vaihdanko tuon punasen. Päädyin sitten punaseen, kun joulu
               on niin vähän aikaa. Ostin Huutonetistä tuon Pentikin liinan, jonka nimeä en nyt millään
               muista. Se alkaa ikä tehdä tepposiaan, on hirveän ärsyttävää, kun joku sana tai nimi on
               "hukassa". Mutta minkäs voit.





               Tuossa vielä muutama kuva noista kukista. Toi kuusi on kyllä ihan mun lemppari.


























               Noi valkoset joulukaktukset tais löytää paikkansa tuosta Ikean hyllyltä. Siinä on ikkunakin
               lähellä, niin saavat valoa.





















               Tossa vielä pari kuvaa tontusta ja puusohvasta. Joka on Norjan lapista, 1800-luvun lopulta.
               Mutta sekin vaatii oman lukunsa, on niin "harvinainen", ainaki mulle. Mulla on uusia ja
               vanhoja huonekaluja sekaisin. Olen ainavaan enemmän ja enemmän alkanut tykkään
               vanhoista huonekaluista ja tavaroista. no, kirppari on siihen etsintään oiva paikka. Vaikka
               tuon puusohvan ostin Huutonetin kautta.



























               Siinä vielä kukat yhteiskuvassa. 


                 Sellaista kuului minun perjantai päivään. Plus paljon muuta: siivoamista                                  kaupassa käymistä,
                 ruuanlaittoa, pyykinpesua jne. Niistä kun ei vaan tule tänne kuvia, niin saa sellaisen kuvan
                 että elämä on kovin ruusuista, mutta enimmäkseen se on tasaista arkea. Sitä parasta.


                 Seuraavaan kertaan.
                 Piitsu
                


keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Kohta on joulu

                                               Viikon päästä on jo melkein joulu.






Ei ole ihme että tonttuja aivan vilisee ympäriinsä. Jos vain onnistut näkemään vilauksen.

Meillä on eteisessä korkeampi vaatekaappi ja lipasto , jonka laatikoissa on hyvä säilyttää pipoja, kaulahuiveja ja lapasia, ym.


Aattoillan rauha,
meille laskeutuu.
Huurrekoruissansa,
koivut uneksuu.

Tyyntyi hiljaiseksi,
ilouutinen.
Korkeallle syttyy,
sarja tähtien.
Äänettönnä seisoo,
hämärtyvä maa.
Kunnes joulun kellot,
hiljaa kumajaa.
Silloin suuri rauha,
täyttää sydämen.
Tuomme hiljentyneen,
hartaan kiitoksen.
– Ester Ahokainen –
Oli lempeä yö juuri joulun alla,
kun satoi lunta
ja sitä oli kaikkialla.
Se pyrysi kaduilla, taivahalla.
Se vaimensi hämyn
ja helinät sanan.
Se hidasti askeleet kiiruhtajain.
Oli tulossa valkea, lempeä joulu.
Joulu, joulu suloinen,
joulu aina uusi!
Tummat oksat säteillen
seisoo joulukuusi.
Äiti joulupuuroaan
keittää verratonta.
Kohta, kohta avataan
salaisuutta monta.
Pikku tonttu tipsuttaa
tupsulakki päässä.
Kuka tulee porstuaan,
pitkä parta jäässä?
Juhlamieltä täynnä on
koko pieni talo.
Paista aina sydämeen,
kodin jouluvalo!
– Martti Haavio –








Ja valoja. Aitoja kynttilöitä ja valoköynnöksiä, lamppuja ym. Tuntuu että niitä on enemmän kuin aikaisemmin. Johtuukohan se siitä , kun on niin pimeää, eikä joka paikassa ole lunta.


Kahden mukuuhuoneen oven välissä on pieni pala seinää. Siinä on vanha yöpöytä, jossa voi pitää vaihtelevasti erilaisia koriste-esineitä, nyt jouluisia.







Piparit ja glögi tuoksuu paikassa kuin paikassa.

Minä kerään Heljä Liukko-Sundströmin pupumukeja. Niistä on hyvä hörpätä glögiä ja haukata juolutorttua päälle. Tässä uusin hankintani.






Eteisen peilien alla on vanha penkki, jonne on kiivennyt kaksi pentikin tonttua. Ja vieressä varmaan taloja joiden ikkunoista ne kurkkivat sisään.







Löysin tänään kirpparilta kynttilä asetelman. Tuunasin sitä kotona vielä lisää ja minusta siitä tuli kiva.




Joulu on kuusenneulasten
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta,
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.

 Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

 Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään ja lempeitten juhtien
huuruinen hengitys lämmittää häntä pimeässä.
– Mika Waltari –




Löysin myös kivoja puisia tähtiä kirpparilta, ne löysivät paikkansa heinäseiväs tikapuista.



 



Tänä jouluna päätän, että minun on hyvä olla.
Kiedon lahjaksi lämmintä joulumieltä ja kuusen tuoksua,
kynttilän valoa. Annan aikaa läheisille.
Lähetän lämpimiä ajatuksia ystäville.
Annan joulun tulla, ihan sydämeen asti...








Suippolakki, harmaa takki,
pitkä parta, naurusuu.
Punasukka, harmaa tukka,
kasvot pyöreät kuin kuu.
Kengän kokka, pystynokka.
piipunpätkä verraton.
Housut harmaat, silmät armaat,
kenpä arvaa ken tuo on?
Tekee työtä kaiken yötä,
joulukiire hällä on.
Ei oo ukko suuren suuri,
joko arvaat, ken tuo on?








Tonttu pieni palleroinen,
veitikka tuo iloinen.
Silmät suuret tuikkien,
luokses saapuu hiipien.
Tuo joulumielen lämpöisen,
halauksenkin pehmoisen.







Tänä jouluna jos annat lahjaksi aikaasi
...annat lahjoista arvokkaimman.

Kulje hetki yksinäisen vierellä.
Lohduta murheellista.

Anna lahjaksi pala sydämestäsi







Lapsen lailla jouluun kulje,
kuusen luona silmät sulje.
Muista joulut entiset
– tiedän että hymyilet.







Muistathan vielä nuo lapsuuden joulut,
isän salaperäisyyden, äidin kiireiset touhut.
Kaikki ne tuoksut ja maut,
aattoaamun kuusen haut.
Kai tuo kaikki meissä vieläkin elää
ja jouluna muistot henkiin herää.








Lumiset oksat vihreän puun,
kimmeltää valossa jouluisen kuun.
Katsoen tähtien hopeista nauhaa,
toivon jouluusi lämpöä, rauhaa.