Kaikesta sydämestäni kiitän teitä kaikkia jotka kommentoitte viime postaustani
ja joille sain sitten vastauksissani purkaa sydäntäni ja
laittaa asioita oikeaan tärkeysjärjestykseen.
Minulla on vielä vastaamatta muutamille, vastaan teille kaikille kyllä.
Ja kiitän vielä teitä kaikkia jotka olette mielessänne ajatelleet minua ja lähettäneet
monenlaisia voimaannuttavia ja mitä erilaisimpia ajatuksia.
Kiitos!
Olen ottanut tämän kuvan 3.5
Otin tämän kuvan ihan siksi, että minulla oli samaisena päivänä juuri tällainen olo.
Minulla oli blogin kanssa ongelmia, minulla hävisi kaksi gadgetia: lukijat ja blogiluettelo.
Sitten varmasti vähän jännitti se tuleva selkäleikkaus, 13.5
Ja kaikkein pahinpana painoi minut maahan, niinkuin nuo narsissitkin, tieto siitä,
että minulla on kielessä se muutos, jota seurataan hammaslääkärissä joka viikko
ja josta otetaan leikkauksen jälkeen koepala, että onko syöpää, vai ei.
4.5 meidän paviljonki oli tämän näköinen.
En löytänyt sellaista postausta jonka olisin kirjoittanut ihan toukokuun alussa ja
missä olisi ollut kuva etupihan paviljongista.
Mutta tämä kuva ajaa saman asian.
Muistaakseni toissavuonna, me pestiin miehen kans paviljonki ja kaikki kalusteet.
Sitten laitettiin matto lattialle ja kalusteet paikoilleen, pehmusteet, pöytäliina,
viltit ja tyynyt (joita ei ole tässä kuvassa) Muistaakseni sinä vuonna oli enemmän
kukkiakin. Ja silloin oli 1.5, eli vähän eri näköistä kuin tässä kuvassa.
Kylmä saattoi vielä toisinaan olla, muttei kuitenkaan pakkasta ja lunta.
Suomen vuodenajat ,ne voi olla niin erilaisia eri vuosina.
Viikko sitten tyttöni poika 4-v laski jo ihan innoissaan tuosta liukumäestä.
Kyllä on mahtanut olla kylmä tämänkin piipertäjän jaloille.
Ja kuinka monella eläimellä on nälkä sen lisäksi että on kylmä.
Vaikka kukatkin ovat joutuneet nöyrtymään ja painamaan päänsä.
Ne luultavasti nostavat päänsä , jos ei tänä vuonna ,niin ensi vuonna kuitenkin.
Eläimillä se on vähän eri asia, sekin perhonen joka lenteli noissa narsisseissa ,
missähän sekin on, siinäkö senkin elämä oli...
Mitenhän puitten ja pensaiden silmut, ottaako ne vaan takapakkia,
vai pitääkö niiden tehdä uudet silmut, ei kai!?
Katsokaa tässä näitä terhakoita lamoherukoita. Ne oli noussu niin korkealle,
ja oli jotenkin noin terhakoita ja hyvännäköisiä nytkin vaikkka melkein peittyivät lumeen,
Jotkut selviävät melkein ylivoimaisista koettelemuksista. Toiset kaataa jo pieni tuuli.
Kiva varjo tulee tosta paviljongista. Muttei kuulu toukokuuhun.
Pestiin jo ton paviljongin katos, onneks ei keritty laittaa sitä paikalle.
Kivan näköinen toi koskematon käytävä kasvulaatikoiden keskellä.
Mutta muutama päivä sitten mä kyykin tuolla ja katoin mitä kaikkea oli jo noussut,
mutta mitähän tuolta tulee esiin, kun lumi tuosta sulaa.
Kivan näkönen toi pieni kärhötuki, no joo taas olis se hienompi jos siinä olis kärhö,
eikä lunta.
Noissa sirotuomipihlajissakin oli isot silmut, melkein lehdet...
Voi, voi...
Tässä näkyy miten kasvihuoneenkin katolla on ollut lunta ja
kuinka se on auringon puolelta tippunut alas.
Puista on lumi tippunut jo pois.
Voi, pioneissakin oli jo pitkät alut.
Kyllä kai tästä tautuu tulla kunnolla takapakkia, vai?
Noi laatatkin näkyy kivasti.
Niitä pitkin mä sitten talsin kumppareissani , joissa on sellaiset normi pitkät varret,
mutta lunta oli kumppareissa sisälle mennessä.
Toivottavasti tuossa on kesällä kukkameri.
-Piia-
