perjantai 28. kesäkuuta 2019

Köynnöksiä ja vähän muuta






Tämäkin nurkkaus alkaa täyttyä, niin kuin halusinkin.
Köynnöstä täytyy näköjään käydä vähän ohjaamassa oikeaan suuntaan,
ei oikein voi tänne sisälle kasvaa.
Ja ruusut kukkii.
Onko kukaan muu huomannut että tänä kesänä kaikki kasvit on jotenkin rehevämpiä
kuin ennen, vai kuvittelenko minä vain.


Tämä on ihan pohjois nurkkaus, vähän illalla aurinko paistaa.
Talvella tulee katolta kaikki lumet niskaan ja keväällä viimeinen jää klöntti
on just tässä ikkunan alla.
Sitkeitä ne on noi kasvit.



Tässä yksi ehdottomasti minun lemppari kukistani.

Ja tässä mun lemppari puu, voi kuinka kauniita nuo uudet tämän vuoden kasvut on.


Hassua kuvata tätä polkua näin kesäkuun lopussa ,kun kaikki on vielä niin pientä,
että koko polku näkyy. Elokuun lopussa kaikki kasvit on kasvaneet niin että polkua
voi tuskin kävellä.


Mä tykkään ihan tosi paljon köynnöksistä. Mutta vaikka meillä menestyy niin hyvin
kaikki muu, niin köynnökset kituu tai kuolee, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.


Tää valkoinen sireeni on vasta pieni alku, mutta jo niin kaunis.


Tää havupuu on kitunut monta vuotta ,mutta nyt se on lähtenyt kunnolla kasvamaan.


Tämä on minun mieleen, kun vaan noi köynnökset kasvais.


Varjosta valoon. Tässäkin köynnös on viimein alkanut kasvaa.


Tossa vasemmalla on toi nurmikko josta on tarkoitus tulla myös kukkapenkki.



Tuolla lehtikuusen  takanakin yksi köynnös yrittää kiivetä.


Tossa nurmikko lämpäreellä kasvaa pieni omenapuu. Laitoin keväällä siitä kuvan, kun jänis oli syönyt sen tosi pahasti. Mun piti laittaa siihen sitä haava salvaa, mutta se jäi.
Nyt tuossa puussa on lehdet ja kukkiakin oli. Saa nähdä miten sen kanssa käy.





Siellä se kasvihuone on. Eipä ole ollut voimia sitäkään laittaa.
No, ensi vuonna sitten, jos elämää riittää.


Runkosyreeninkin varsi on ihan hukassa, ei ole kukaan ehtinyt/jaksanut leikata
niitä ylimääräisiä "varsia" pois.


Köynnös :) polkuja, ruusuja...


Tämä unikko on kans ollut sitkeä, eikä ole suostunut kasvamaan meillä.
Nyt mulla on näitä muutama alku. Musta olis kiva kun näitä kasvais siellä sun täällä.





Tämmöiset kasvustot on minusta tosi kauniita ,vaikka ne ei edes kuki.
Tää on mulla tiukasti kasvulaatikossa ettei leviä, mistä se kovasti tykkää.


Tää  vanha rakas perenna puskee kohti aurinkoa.









Voi, mikä kaunis pieni kaunokainen.


Tässä pitäis näkyä tän kukkakaaren köynnökset. Yhden talven yli menneet.


Yksi nurkkaus pihasta.


Tässä on nyt se kärhö jonka olen siemenestä kasvattanut ja joka oli pienenä/keväällä
puna vartinen ja lehtinen, kärhö on nyt muuttunut vihreäksi. Kukka nuppuja on jo
paljon, kukka on pieni ja vaatimaton, mutta niitä on jokaisessa kukka nipussa paljon.
Otan sitten kuvan kun kukkii.
Jos tiedät mikä kärhö on kyseessä, kerro ihmeessä.


Mooseksen palavapensas ?
Kuvasta tuli tosi suhero, laitetaan nyt silti tänne väärässä paikassa
kasvavien kasvien joukkoon.


Tää kuunlilja kyllä aina pysäyttää.


Siis mikä löytö. Jos tuo on se kaunis perenna jota minä luulen, pitää napata se
talteen tuolta. Minusta se on reunus kasvina kaunis. Mutta mistä se on tuohon tupsahtanut.


Koristeomenapuun oksa ja kasvihuone .


Tämänkin värinen unikko löytyi.


Akileija parka taistelee tilasta ja tämän taistelun se kyllä häviää.
Sekin pitää pelastaa.


Siinä voi istuskella, jos ehtii.


Mikä lie, mutta erikoisuudessaan kaunis.








Täältäkin löytyi akileija.


Nämä pionit on niin varjossa, etteivät kuki tälläkään korkeudella vielä vähäänaikaan.


Tämä ei taida olla onneksi se hävitettävä ruusu, eikös sen kukka ole yksinkertainen?


Vaikka tämä ruusu on levinnyt aivan valtavaksi, ei tämäkään ole mielestäni se
hävitettävä ruusu, koska ei ole yksinkertainen.
Tätä pidetään kurissa ruohonleikkurilla, tästä sen ei anneta levitä.
Tuli lastenlasten isompi liukumäki kuvaan.


Tämäkin on minusta komea havupuu.
Tämän tarina on sellainen, etten oikein tiedä viitsiikö kertoa.
No, me oltiin miehen kanssa metsässä kävelemässä.
Minä sanoin että haluaisin meidän pihaan muutaman kuusen ja männyn,
muttei viitsis ostaakkaan. Ojan reunalla kasvoi pienen pieniä kuusia ja mäntyjä.
Ajateltiin ettei nuo kuitenkaan tuossa saa kasvaa ja otettiin muutama alku.
Nämä oli niin pieniä, että mahtuivat hyvin taskuun.
Luulin että tämä on pieni kuusen alku, mutta hupsista...
Nyt siinä kohtaa mistä tämä pieni taimi tuli meille on iso asutusalue.
Mutta tunnustan että väärinhän se oli tehty.




Mahtuisiko tähän puskaan enää yhtään ruusua. no ehkä yksi ;)


Juhannusruusu parka yrittää kukkia pihan melkein pimeimmässä nurkassa.
Nyt kun mä olen kirjoittanut tätä musta alkaa tuntua että vähän joka
kasvi on väärässä paikassa.
Ei muuta kuin joka kasvi ylös ja piha uusiks, no ei vais.



Tää on vähän sama kuin tuo ruusu, että ei enää paljon enempää kukkia mahtuis.


Tästä köynnöshortensiasta mä olen vähän iloinen.
Sitä ei saa oikein kunnolla kuvattua, kun siinä on niin paljon kasveja edessä,
no yläosa näkyy.
Me asutaan kuitenkin nelos ja vitos vyöhykkeen rajalla.
Ja tää on sellanen paikka johon paistaa hetken aamuaurinko.
Hitaasti on kasvanut ,suureksi tullut ja iloa antanut.


Päivässä kukkia on poksahtanut auki monta uutta.


Minulla on keltainen ruusu, joka on tehnyt minulle nupun ja kaksi kukkaa.
Minusta tuntuu että tämän ruusun pitäisi menestyä vain etelä suomessa,
en ole ihan varma tästä, kun en muista ruusun nimeä.
Niin kuin kaikki kasvit tänään ,tämäkin on ihan väärässä paikassa,
mutta väärässäkin paikassa voi näköjään ilahduttaa.



Tällaista tänään!

Piia




maanantai 24. kesäkuuta 2019

Takapihan paviljonki





OLEN TEHNYT TÄMÄN POSTAUKSEN JO KEVÄÄLLÄ VALMIIKSI, SIKSI LUONTO EI OLE VIELÄ VIHREÄ/EIKÄ SAMALLA TASOLLA KUN KATSOO IKKUNASTA ULOS.
                                                                                                                                                             
Yritin  muistella, että mistä tämä paviljonki on ostettu, enkä muista , täytyy kysyä mieheltä, noloa, se on kuitenkin mua vanhempi. :)
Clas Ohlsonilta se on ostettu, siihen lopputulokseen me tultiin, kun ei kumpikaan oikeen muistanut.



Tuo katto on kyllä jo mennyt niin huonoksi, että sitä ei voi enää pitää tossa,
vaan se pitää ottaa pois. Saiskohan noita ostettua yksistään lisää.
Pitää selvittää. Aika monta vuottahan se on tuossa ollutkin.
Se on vaan hienompi noin, tai sitten pitää laittaa aika nopeasti kasvavat köynnökset
noihin pylväisiin.


Heinä elokuun vaihteessa kun tästä katsoo tuonne meidän talolle päin ,ei näy metrin korkeudelta kuin vihreää ja vähän kukkia. Ja toivottavasti valtavasti omenia.



Meillä jäi jostakin yli sirotuomipihlajan alkuja, ja istutettiin ne tämän paviljongin ympärille. Saa nähä millainen siitä tulee. Jos niistä tulis edes vähän suojaa. Hyvin ne on ainakin lähteneet.



Ulkokäyttöön tarkoitetut keinutuolit, olen ostanut Ikeasta. Ne tais olla siellä halvimmat.




Ja nuo päälliset on iki vanhasta pihakeinusta, jota ei edes enään ole. Yllättävän hyvin sopii näihin keinutuoleihin. Ihan kuin olis näihin tehty. Näitä on kolme, eli yks jäi ylimääräiseksi.
No jos näistä menee yksi rikki tai lintu kakkaa. Meillä yksissä juhlissa kakkas lintu, yhteen sellaiseen pyöreään, mun kauneimpaan pehmusteeseen. Onneks joku huomas sen, eikä kukaan istunut siihen.



Sinisen hortensian sain mieheltäni äitienpäivä lahjaksi. Kivan värinen. Sopii hyvin noihin pöytiin. Pitää nyt nauttia siitä, sillä minun kukan kasvatus taidot tietäen, sitä ei kovin kauan ole.


Tosi kauniin värinen. Selviääkö toi paremmin jos tuon istuttaa maahan?


Nää tuolien päälliset ei nyt oo maailman kauneimman väriset. Mutta kun ne näin hyvin sopii näihin keinutuoleihin, niin en kyllä osta uusia. Saa kai sitä olla kesällä väriäkin. Ja ei sitä aina tartte ostaa uutta. Sitä paitsi nää menestyy hyvin ulkona, ei tuu helposti hometta, tai lähtee heti pois
kun pesee kerran kloriitilla pyykkikoneessa.


Tässä me sitten miehen kanssa istutaan ja keinutellaan. Kyllä sellaiseen ei ole paljon aikaa.
Monestikkohan sellaiseen olis ollu viime kesänä aikaa. :(


Kaariportti tuli nyt tähän kuvaan, ehkä vähän hassusta kulmasta.
Pihlajassa jo isot lehdet.
Toi ympyrä penkki tulee loppukesästä ihan täyteen kukkia.
Keskelle  tulee iso vanha pioni, sellainen vaalean punainen.
Sitten tulee paljon kuunliljoja ja sellaista sinikello kukkaa, joka on ainakin yhtä korkea kuin pioni
ja sitä tulee ihan koko penkki täyteen. Joskus istutin maanpeite ruusuja,
ennen kuin oli ne kellokukat, muttei lähtenyt yksikään.                                                               


Yhden kauneimman ruusun siirsin viime kesänä etupihalta tän paviljongin viereen, mutta se näyttää kuolleen, jos ei maasta sitten ala kasvaa. Kyllä harmittaa. Mutta kun se oli etupihalla niin huonossa paikassa.


Tässä vasemmalla puolella on se vanhoista ikkunoista ja vanhasta ovesta tehty kasvihuone
Se ei aivan näy näissä kuvissa.
Sen tieltä piti hävittää muutama marjapensas. Muttei se mua haitannut,
jos mä saisin päättää niin ne hävitettäis kaikki, ja laitettais uusia tilallle,
kun ei niistä edes tule enään marjoja.
Tuossa toisen keinutuolin takana on vadelma pensaita.


Tässä näkyy millainen tuo keinutuoli on ilman pehmustetta. Jännän alhaalla tuo osa missä istutaan ,mutta hyvä näissä on istua. Korkea hyvä selkänoja.

Tää "lattia" olis pitänyt tehä vähän paremmin, mutta eiköhän se nyt mee vähän aikaa.
Helppo noi on latoa pois ja tehä vähän tukevammin. Ei tossa niin muuta huonoa ole,
kuin se että nurmikko alkaa kasvaa noista väleistä, vaikka laitettiin maisemointikangas.


Kaikkiin perennalaatikoihin laitettiin paksu kerros uutta muhevaa multaa päälle.
Sitten on kiva seurata kun perennat puskee sieltä pintaan.


Terijoen salavat oli jo aivan lahoja, n. 25-v vanhoja, ainakin. Kaadettiin ne metrin korkeudelta, ois saanut kaataa vielä alempaakin. Mutta hyvin ne on lähteny kasvaan uudelleen. Ehkä vähän hullun näköisiä, tiedän että puiden tällainen silpominen varmasti jakaa mielipiteitä. Mutta olisittepa
nähneet ne puut ennen leikkausta. Muutama hassu lehti siellä ihan puun latvassa, 10-16 m
korkeudessa. Ei ihmis silmä nähnyt muuta kuin kuolleita risuja.


Uusien laatikoiden välissä kulkee sora polku. Tarkotus on ettei takapihalle jää ollenkaan nurmikkoa.
Tietenkin tuossa keskellä on vielä aika iso lämpäre nurmikkoa. Mä en halua siihen tollasia
laatikoita, vaan esim. kivillä reunustetut penkit ja laatta käytävät. Ja sellaisia kukkia
joita minulla ei ole vielä muualla puutarhassa.
Olen miettinyt paljon sitä ,kun tämä oli vilja pelto ja tähän laitettiin vielä lisää multaa, varsinkin
takapihalle ,joka juuri on se minun kukkapiha. Ja jossa kaikki kasvaa aivan tosi hyvin, paitsi
köynnökset. Ja minä kun tykkäisin että olis oikein paljon köynnöksiä, kaikkia erilaisia,
mutta kun ei ole kuin pari köynnöstä, jotka on oikein komeasti kasvanut, loput kituu tai on kuollu!?

Kaariportin toiselta puolen on kuollu viime talvena kärhö ,toisella puolen on pysyny elossa, ainakin maasta kasvaa.



Me asumme IV / V kasvu vyöhykkeellä, ihan siinä rajalla.
Otin vähän kuvia miten perennat on lähtenyt  kasvaan. Ja kuinka paljon on talvella kuollut.
Tässä kolme vanhempaa kasvulaatikkoa.





Vanhan omenapuun juurelta kasvaa kärhö. Tuo puna vartinen. Siitä tulee ehkä 4 metrinen.
Siihen tulee pienet vaatimattomat valkoiset kukat. Minä olen sen siemenistä kasvattanut, nimestä ei ole tietoakaan. Ja sitä ihmettelen hirveästi miksi ihmeessä olen istuttanut sen tuollaisieen paikkaan !!??


Kullerot kukkii jo ympäri pihaa. Niin vaatimaton kukka kuin kullero monen mielestä onkin, minä
tykkään siitä paljon ja olen siirtänyt sitä vähän joka paikkaan.


Lamoherukka on lähtenyt oikein hyvin kasvaan. Nyt kesäkuun vimpalla viikolla toi lamoherukka on levinnyt jo. Tossa vasemmallapuolen on 8 pionia, ei vaaleanpunasta, vähän jotain harvinaisempia. Laitan sitten kesällä kuvia kun kukkii. Nämäkin mä istutin vahingossa vähän varjosaan paikkaan ,nimittäin kun noihin kahteen pihlajaan tulee lehdet ,tuosta tulee melko varjosa paikka. Mutta on niistä jo pari kukkinut. Niin että toivossa on hyvä elää.





Tässä kuva jossa lamoherukka on levinnyt kovasti. Ja siinä sivussa yksi pioni kukkii.



Havut ja alppiruusut on menny hyvin talven yli.





Näin kauniisti kukkivat.



Ekasta talvesta selvitty. (en nyt muista nimeä, riippa jotakin.)






Tässä jo vähän tuuheampana.

Tää polku on tosi pitkä, tässä vaan pätkä. Jos perennat on menny hyvin talven yli,
niin tää polku on hienon näkönen. Tuollakin penkillä jos ehtii istua, on hieno näköala.
Mutta nää on niitä ekan talven laatikoita.



Tässä yksi kuva polusta. En kerta kaikkiaan löytänyt parempaa kuvaa, enkä viitsinyt
lähteä ottamaan kuvaa. Toi on toki vihreä ja vehreä mutta ei vielä kuki.




Nuo siniset pöydät on kans tosi vanhoja, en muista edes mistä ostettu. Tosi kestävät, kun jostakin raudasta väännetty ja laatoitettu, helppo pitää puhtaana.


Sellainen on meidän takapihan paviljonki.
Kyllä musta on kiva laittaa pihaa ja talvella sisustaa sisällä.
Toiset tykkää sitten jostakin muusta, esim matkustelemisesta, vaihtoehtoja on kymmeniä,
tää on mun juttu.

Meidän piha on kauneimmillaan heinäkuussa, mutta on niitä kauniita aikoja pitkin kesää.
Joskus mietin miten sitä aina ja aina vaan mahtuu kaikkea uutta pihaan.
Ihanaa kun nyt on kaikki vielä melko alku vaiheessa, oikeestaan vasta sipulikukkia kukkinut.


Hyvää viikkoa kaikille teille, jotka käytte täällä lukemassa postauksiani.

Aurinkokujalta terveisin:                                  - Piia -