uusi kranssi maymay.sta

Olen ostanut itselleni pitkästä aikaa jonkin uuden sisustus jutun.
Ostin ton kranssin.
Se on tehty melko ohuesta langasta. Kiertämällä tuon kranssipohjan päälle.
Jos ja kun tuo on tehty käsin, niin aivan mahoton homma.
Mutta aivan tosi hyvän näköinen lopputulos.
Ja sitten noi virkatut kukat sopii oikein hyvin ja niiden koristeena on puiset helmet.
Ja niiden alla vähän sellasta kuin heinää, en tosiaankaan tiedä mitä se oikeasti on.
Sitten vielä juutti narusta toi lenkki millä pysyy vaikka naulassa.
Lopuks pitsi rusetti. Kaikki värit on samaa väri maailmaa.
Ja sopii vielä noihin mun vanhoihin sisustus juttuihin.

Olen ostanut tuon kranssin netistä ,sellaisesta kaupasta kuin  www.maymay.fi
Joka juuri aloittelee toimintaansa. Käykääpä kurkkaamassa.

Olen tutustunut Mariin sitä kautta, että hän on tehnyt minun nukkekotiin
noin nopeasti laskettuna 43 mattoa ja 20 sängynpeittoa ja 4 vilttiä.

Joku pyysi tässä vähän aikaa sitten postausta nukkekotimaailmasta.
Lupasin, mutten ole lupaustani pitänyt.
Jotenkin tuntuu niin vaikealta saada kunnollisia kuvia.
Mutta lupaus on yhä voimassa.

Minulla on muutamia Minna Immosen tauluja.
Kaikkein rakkainpana pidän taulua jonka sain rakkaalta tädiltäni,
kun valmistuin sairaanhoitajaksi.
Siinä on kaksi isompaa lummetta toisiinsa kietoutuneena, kuin aviopari
ja näistä lumpeista lähtee"rihmoja" joiden päässä on aina vaan pienempiä
ja pienempiä lumpeita. Hän tiesi että minun haave oli iso perhe.
Meillä oli tuossa vaiheessa 6 lasta ja siihen se sitten jäi,
enempää lapsia emme saaneet.
Mutta osaan olla kiitollinen kuudesta terveestä lapsesta.
Ja tästä meidän tiiviistä, yhtenäisestä perheestä.
Ja tietenkin viidestä/ kohta kuudesta lastenlapsesta.

Me muutettiin meidän siivoojan kanssa huonekaluja paikasta toiseen.
Tämä pupu tyttö (ja tuoli) oli yhden makuuhuoneen nurkassa
jonne ei ihan helposti nähnyt. Nyt tuoli ja tyttö ovat eteisessä ja näkyvät
ensimmäisenä kun meille tulee.
Nyt taas oikein huomas miten näyttää siltä ,kuin olis käynyt jossain
sisustusliikkeessä, kun oikeesti on vaan siirrellyt tavaroita paikasta toiseen.
Oli muuten aikamoinen "sokki" kun ostin ton pupun. Mä vähän huonosti luin mitä
siitä oli kirjoitettu, esim pituudesta, luulin että pupu on saman pituinen kuin muutkin
pupuni eli n. 50-60 cm tai allekkin. Oli melkoinen yllätys kun otin pupua postin pussista
ja sitä aina vaan tuli ja tuli (vähän liioteltu). Pupu oli n. metrin mittainen.
Ensin mietin kauhuissani, mihin voin noin ison pupun laittaa. Lasten huoneeseenkaan
ei mahu. Nyt se istuu tossa Pentikin tuolissa paraati paikalla.

Tuli näistä kolmesta tavarasta, peilistä, tuolista ja maljakossa olevista kukista
mieleen Kokkolalainen sisustusliike SISUSTELLEN
Kävin siellä viikonloppuna (oli muuten mun eka reissu kodin ulkopuolelle
leikkauksen jälkeen) kun ostin kaksi valokuva kehystä. Minä teen sellaista todella isoa
kuvakollaasia meidän perheen jäsenistä yhden makuuhuoneen seinälle.
Tällä hetkellä se on ainakin aivan mahtava.
Harmi kun en voi ottaa siitä kuvaa tänne blogiin, kun olen luvannut lapsille etten
laita heistä kuvia tänne. Nyt sain sinne sellaisen kuvan mikä on otettu jouluna,
jossa ollaan melkein kaikki, kaksi puuttuu. Mutta meistä on niin vaikea saada sellaista
kuvaa missä oltais kaikki. Mutta yritetään kuitenkin, kyllä se voi vielä onnistua.

Tästä eteisen nurkassa olevasta asetelmasta on aina kiva ottaa kuvia.
Tää on yks mun lemppari asetelma.
Tässä eteisessä ei ole ikkunaa, siksi kuvat tulee vähän hassun värisiä,
mutta mitä tuosta.

Silloin kun vielä olin niin hyvässä kunnossa että jaksoin koluta kirppareita
keräsin lasi astioita, ne on suunnilleen kaikki tässä kaapissa.
Yhdessä kaapissa on kaikki ylimääräiset sisustus esineet ja yhdessä kaikki punaiset
jouluiset astiat jne. Ennen mä olisin tehnyt niin että olisin myynyt kaikki
ylimääräiset tavarat kirpputorilla. Mutta nyt mä ajattelin että olkoot, kun mulla
kerta on kolme tyhjää kaappia missä niitä säilyttää, tai no joulun punaisia astioita
on oikeestaan puoli kaapillista. Ja voihan noita tavaroita joita on noissa kaapeissa
vaihtaa niiden tavaroiden kanssa jotka nyt on lipastojen päällä jne.
Ja jos joskus vielä kunto on sellainen, että voi käydä kirpparilla, niin voi laittaa oman
pöydän ja kierrättää tota tavaraa. Mutta en mä kaikkia myy, esim ylhäältäpäin
toisella hyllyllä on noi ihanat kolme kivaa purkkia, joissa on puiset korkit, tuon yhen
korkkia mä en tiiä, mutta siinä vieressä kuitenkin.

Mä ostin n. puolitoista vuotta sitten kolme isoa kukkaa, jotka on kaikki vielä hengissä.
Sitten mulla on yks kaktus ,joka kans on elossa. Viime vuonna se oli kesän kasvihuoneessa
ja kasvoi tosi pitkästi. Pitäis taas viedä se sinne.
Mutta yks tosi nätti iso kukka ,alkoi heti kuolla kun toin sen meille. Sitä näkee tosi paljon
muiden blogeissa. Siinä on pitkä varsi ja sen päässä vähän pyöreässä muodossa tosi paljon
pienen pieniä lehtiä. Nyt se on tuolla kuistin pöydällä, kun mä ajattelin että se piristyis siellä,
ei kyllä siltä näytä. Mutta nyt mä keksin, siitähän vois tulla kukkakeppi, heh,heh
mäpäs olen näin aamusta vitsikkäällä tuulella.

                                                                                                                                                 

Joskus kun me muutetaan pois tästä talosta, toivon että meillä on niin iso olohuone,
että kaikki nämä meidän huonekalut mahtuis sinne. Tuo valkoinen työpöytä ei ole oikein
koskaan löytänyt omaa paikkaansa meidän kodissa. Sen takia sen päälle on nytkin yritetty
laittaa korkeita kasveja ja koriste-esineitä, että ne edes vähän näkyisi tuolien yli.

Tää hylly kokonaisuus on ajoilta kaikki valkoista.
Myöskään tavaroita ei ole vaihdettu pitkään aikaan.
Toi alahyllyllä istuva valkoinen pupu on viimeinen esine joka on vaihdettu.
Saako näitä kuvia isonnettua katselua varten?
Tuntuu että nää on näin aika pieniä.

Tämäkin asetelma on aika vanha.
Vain tuo veljeni muistolle ostettu lamppu, on vähän uudempi.
Veljeni oli minua nuorempi, kuoltuaan yllättäen muutama vuosi sitten.
Sovittiin silloin siskoni kanssa että ostetaan jokin tavara mistä
muistamme aina veljemme ,nähdessämme tavaran.
En tarkoita ettenkö muistaisi veljeäni muutenkin.

Tosta pienimmästä astiakaapista ei ole ollutkaan kuvia vähään aikaan.
Hetki sitten kun ostin noita Marimekon astioita, mietin mihin laittaisin ne,
ettei ne jää jonnekkin kaapin perukoille pölyttymään.
Sitten huomasinkin että tässä kaapin välikössä oli sellaista sisustus sälää,
joka oli ollut siinä vuosia. No, ei muuta kuin ne pois
ja nämä Marimekon tavarat tilalle.
Tuo kaappi on just keittiön puolella, niin siitä on helppo kattaa noi astiat pöytään.

Mä olen aivan hurahtanut noihin Marimekon astioihin.
Kaikkiin noihin kauniisiin väreihin ja tuohon mustaan ja
myös kaikkiin noihin ihaniin muotoihin.
Ei muuta kuin säästöpossu esiin ja keräily alulle. :)

Tässä on toinen näistä keittiön isoista astiakaapeista.
Meillä on aika iso keittiö, sinne mahtuu 8 hengen ruokapöytä ja 3 isoa astiakaappia,
normi keittiön kaappien lisäksi.

Olohuoneen näkymä on nyt vaihtunut. Ennen meillä oli se jätti suuri virkattu
ruskea matto. Ja sitten ne kaksi sohvaa jotka oli peitetty valkoisilla päiväpeitoilla.
Verhotkin oli muuten erit: ruskeat, sellaiset oikein tosi, tosi ohuet.
En oikein tiiä mistä mä sain tän harmaan kauden.
Ehkä mä kyllästyin niihin irrallisiin päiväpeittoihin, jotka ei oikein pysynyt
niiden sohvien päällä. Nyt nää on kuitenkin siistit.

Mun piti ottaa taas kuva, tästä enkelistä, jonka Anneli Haverinen on tehnyt.
Mä ihailen niin kaikkia käsitöitä , kun mä en osaa tehdä itse mitään,
en yhtään mitään.










Myös sellaisessa paikassa kuin Nannan Putiikki tehdään mulle tämmöstä torkkupeittoa.
Mä ostin noi langat adlibriksen alesta, eikä ne maksanut paljon mitäänn.
Peitto valmistuu hiljalleen , kun hän ehtii tehdä n. yhden palan / ilta töiden jälkeen.
Kun näin tuon torkkupeiton eka kerran petroolin sinisenä,
mä menetin tolle mallille heti sydämeni,
mutta mä halusin sen luonnon valkoisena.
Sillä Johannalla oli ollut myös työ ja tuska löytää tuon malli neliön ohjetta ,
lopulta se oli löytynyt jostain oliko se nyt enkun kielisestä kirjasta,
ja lopulta jostain ulkomailta.
Harmi kun en löynnyt sitä Johannan kirjoittamaa sähköpostia missä se oli.
Näin se olikin:Peitto on kyllä todella kaunis, törmäsin kuvaan jossain netissä, ja mallin jäljittämiseen menikin pitkä tovi. Lopulta selvisi, missä kirjassa malli oli, ja itse kirjakin sitten lopulta löytyi amerikkalaisesta verkkokaupasta.
Maltan tuskin odottaa että saan peiton, tuohan on kuin sukukalleus.

Tässä sitten on tämä isoäidin neliöistä tehty peitto.
Ainoa väriyhdisteltä minkä olen ikinä hyväksynyt.
Ja todella hyvää työn jälkeä.

Ton hyllykön olen löytänyt SISUSTELLENISTÄ.
Noi ala hyllyn pupujussikat, joko Torista tai Huutonetistä.
Mä mielellään ostan itsetehtyä.

Pieni pala mun vihreetä huonetta.

Mä niin tykkään tosta lyhdystä, mutta se kun on niin iso.
Niin se ei ole löytänyt oikein paikkaansa meidän kotoa.
Mutta en mä ainakaan siitä luopua aio.
En mä aluks tykännyt yhtään tuosta lasi taulusta
jonka mies sai lahjaks työpaikalta.
Ja nyt mä en ikinä luopuis siitä.

Tän narusta roikkuva sähkölamppu kolahti heti, kun näin sen SISUSTELLENISSÄ.
Sinne vaan vaihtaa sitten  ajankohtaan sopivan kynttilän.         

Tää lamppu on muuten Anttilasta, jota ei enään ole.Lyhty voi olla kirpparilta,
siinä on huonoa puhdistaminen, kun siinä on tuollainen paksu köysi.

Mulla on tän kirjahyllyn päällä koriste-esine kavalkadi.
Kerään sisustus- ja puutarha- ja joulu kirjoja. Ja jotain
Nyt olen alkanut kerätä Ilona Pietiläisen kirjoja.
Niin että jos haluatte myydä kirjanne , ottakaapa yhteyttä.

Annelin tekemiä pupu tyttöjä. Niille on kyllä oikein hyvä paikkakin ,
ne nyt vaan istuu tossa ja seurustelee.
Tytöt pääs kuvaan senkin takia kun nyt on ollut puhetta käsitöistä
ja nämähän on sitä alusta loppuun.

Tässä yksi minun sisustus nurkka, HAH,HAH, minua.

Tässä on kuva minun lemppari eteisen pöydän nurkkaus.
Tästä tulee aina tämän värinen, kun huoneessa ei ole ikkunaa
ja en osaa ottaa parempaa kuvaa.
Olikohan se toinen nurkkaus tuolla postauksen alkupuolella,
kurkataanpas. Joo-o siellähän se oli.
Tämä on niin pitkä ja polveileva postaus, ettei itsekkään muista
mitä on kirjoittanut.

Tässä taas tämmöinen pupu tyttö.
Kuinkahan paljon mulla on noita pupu tyttöjä ja tyttöjä yleensä.
Ja sitten jos laskee vielä kaikki joulu tytöt ja puput ym.
Veikkaisin että n. 30 kpl
Mitähän lapset tekee niillä kun mä kuolen.
Ja kaikella tällä muullakin krääsällä.
Vaihtolavalle vaan.

Näin sekavaa postausta mä en oo vielä ikinä tehnyt.
No, kerta se on ensimmäinenkin.
Onnittelut sinulle joka jaksoit lukea tämän loppuun
ja vielä pysyit mukanakin missä mennään.
Ja lisä piste sinulle joka osasit tähän jotakin kommentoidakin.


JA OIKEIN MUKAVAA JUHANNUSTA TEILLE!


Piia