keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kesäkuu





Ulkona lämmintä 24.1 (täällä Kokkolassa)
Oliskohan se yhtenä syynä siihen että olen taas nostanut päätäni
tuolta masennuksen syövereistä.
En tiedä saanko postausta aikaan,
mutta päätin ainakin yrittää.
Ja mielessä ei ole mitään ideoita
mitä kuvia laittaisin tänne sekaan.
Katsotaan...




Kaikista suurin asia mitä minulle on tapahtunut
näiden hiljaisten viikkojen aikana
on se että olen saanut uuden lapsenlapsen,
pienen tytön
suuren ihmeen.
Hän on nyt kaksi kuukautta vanha.
Olen nähnyt hänet jo kolme kertaa
vaikka hän ei asukkaan täällä Kokkolassa.
Ennen juhannusta hän tulee isosiskonsa kanssa
ja äitinsä kanssa meille kahdeksi yöksi
kun isä maalaa sillä aikaa portaat jotka menee
alakerrasta yläkertaan.
On hänellä jo nimikin, vähän erikoisempi nimi
joita ei ole kovin paljon ja kaunis toinen nimi.
Hänellä oli kaunis ristiäis juhla Vanhan Vaasan pappilassa.
Nyt minä olen kolmen lapsen mummu ja eihän sitä ikinä tiedä vaikka
olisin useammankin, toivottavasti.




Taisin kirjoittaakkin edellisellä kerralla,
että mies oli sydän osastolla potilaana.
En ole nyt sitten yhtään hätyytellyt häntä
tekemään kasvihuonetta.
Niin sitä ei ole sitten vielä aloitettu.
Mutta kyllä minä uskon että se vielä tänä kesänä tuonne pihaan nousee.
Eipä sillä mikään kiire ole, olen sitä jo niin kauan odottanut.
Siihen on jo melkein kaikki tarvikkeet valmiina.
Laitan teille sitten kuvia kyllä heti kun se valmistuu.
Ulos ei ole nyt sitten muuta uutta laitettu.
Ai niin tilasin minä puolta pitemmän liukumäen kuin mikä meillä oli.
Lastenlapset kun on niin kasvaneet.
Se ei ole vaan vielä tullut.
Hiekkalaatikko meillä on jo valmiiksi pikkuisille,
mutta hiekka vielä puuttuu. :)
Leluja olen ostanut "kirpparilta"
ja yhden aivan uuden, nukkekodin.







Kesä kukkia en ole ostanut vielä yhtään.
Viime vuonna minulla oli aivan valtavasti kesäkukkia.
Ostan jos jaksan.
Nyt kun on ollut niin kylmä kevät
pihakin on sen näköinen.
Joitakin perennoja on jotka jo kukkii ,
mutta harvoja.
En tiedä viitsinkö ottaa tuosta pihasta edes kuvia.
Tämä Kokkola kun on v kasvualuetta,
niin ei ole meinaakkaan saman näköistä,
kuin siellä etelässä.
Muutenkin meidän piha on kauneimmillaan heinäkuussa.




Meidän omat lapset on tällä hetkellä hajallaan ympäri Suomea.
Niitä asuu Vaasassa, Kokkolassa, yksi muuttaa juuri miehensä kanssa Ouluun,
Tampereella, Hämeenkyrössä ja yksi asuu kans Kokkolassa, mutta lähtee
syksyllä opiskelemaan, luultavasti Ouluun.
Niin ne hajaantuu nuo lapset ympäri maata,
kuin muuttolinnut.
Olen sanonut ,että kotiin saa aina tulla päiväksi
tai pitemmäksikin aikaa.
Onneksi me vielä asutaan tässä isossa talossa (5 makuuhuonetta).
Niin että on tilaa vaikka kaikki tulis yhtä aikaa käymään.
Kyllähän sitä aina odottaa että lapset tulee käymään.
Mutta minun mies on aivan kauhuissaan,
kun lapset asuu kuka missäkin,
se haluais että kaikki asuis vielä kotona.
Sille on ollut kovempi paikka että lapset muutti pois kotoa,
kuin mulle.




Minä olen pärjännyt vähän paremmin tämän kivun kanssa,
kun minulle laitettiin se kipustimulaattori.
Mutta en kuitenkaan aivan hyvin,
kaksi ylimääräistä kipulääkettä joudun ottamaan,
niiden lisäksi jotka menee säännöllisesti.
Mutta olen kuitenkin aika tyytyväinen,
sillä pystyin lopettaa neljä särkylääkettä kokonaan.
Koiran kanssa kun käydään lenkillä
tuntuu että pystyn kävellä välillä aika lujaakin,
mutta kyllä kaikki menee minun ohi,
mutta menkööt.
Pystyn kuitenkin kävellä.
Yöllä kipu ei häiritse unta yhtään,
mutta muuten vaan en saa nukuttua.




Miltä se tuntuu kun tulee näin pitkiä välejä
näiden postausten väliin.
Unohtaako sitä kokonaan, että tuollainenkin postaaja on.
Onko sitä vaikea pysyä mukana että mitä tuon elämässä
on tapahtunut.
Kun kuitenkin haluais tätä blogia pitää,
mutta kun on oikein väsynyt,
niin ei jaksa postata.
Sinulta Tellupa haluaisin kysyä,
että enhän ole vain sinua mitenkään loukannut,
kun et ole enään kommentoinut
ja olen aina niin sinun kommentteja odottanut.




Jotenkin tällä hetkellä olen tosi tyytyväinen siihen mitä minulla on
ja miten asiat ovat.
Toivon että nyt jaksaisin postata vähän useammin.
Olen nyt niin hurahtanut lukemiseen
ja sekin on yksi syy, että mieluummin lukisi,
kuin alkaisi kirjoittamaan tänne.
Olen teidän blogeja kyllä lukenut,
vaikken olekkaan jaksanut kommentoida.
Toivottavasti ette ole unohtaneet minua.




Seuraavaan kertaan, Piia









33 kommenttia:

  1. Hei, Piia
    En minä eikä varmaan muutkaan ole sinua unohtanut. Lähes päivittäin olen kurkannut, josko tänään olis jotain uutta sinulta. Ymmärrän kyllä, ettei aina jaksa kertoa blogissa, (vaikken itse kirjoitakaan blogia) kuulumisia ja välillä ihmettelen miten joku jaksaa päivittää.
    Ilma on nyt kyllä lämmin, ei oikein pysty auringossa istua, kun ei vielä ole tottunut tähän lämpöön.
    Ruohikkoa tässä leikkasin, mutta leikkuri mokoma pysähtyy koko ajan. Pitää isännälle jättää korjaushomma.
    Meillä lapset on kaikki tässä lähistöllä, voivat käydä vaikka pikapikaa kahvilla.
    Mulla ei ole vielä yhtään kesäkukkaa pihalla. Pitäisköhän viikonloppuna laittaa jokunen astia. Puiset laatikot on korjattu viime kesän jäljiltä ja oottavat autotallissa.
    Olipa sulonen tuo nukkekoti.
    Toivottavasti saamme lukea sinun postauksia, sitten kun jaksat. Pysymme täällä ja odottelemme.
    Aurinkoista päivää sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla että vielä muistatte minut, vaikken ole jaksanut postata.
      Haluaisin aivan hirveästi tehdä postauksia, vaikka joka päivä, Mutta jos ei ole oikein kunnossa niin ei sitä jaksa.
      Eilen oli tosiaan tämän kesän ensimmäinen tosi lämmin päivä, samoin tänään.
      Minä en ole jaksanut tehdä mitään ulko hommia. Viime vuonnahan minulla oli tosi upea piha, on mukava katsoa niitä kuvia.
      Meillä kaikki piha hommat on jääneet miehen tehtäväksi.
      Voi kuinka ihana sinulla on kun lapset asuu kaikki ihan lähellä.
      Kyllä minäkin yritän ostaa kesäkukkia, ainakin etupihalle.
      Nukkekoti on kyllä ihana, lastenlapset on vielä vähän liian pieniä, että ne osais sillä vielä oikein leikkiä. Mutta onhan se sitten valmiina.
      Olen nyt vähän pirteämpi niin että jospa saisin aina välillä postauksia aikaan.
      Oikein mukavaa kesäpäivää sullekkinLeena.

      Poista
  2. Jaksamista ja voimia sinne! Kyllä me piipahdetaan täällä ja luetaan kuulumisia, kun jaksat kirjoitella. Itelläkin venyy nyt kesän mittaan päivitysten välit, koska ei kerkee/jaksa/viitsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tita. On se mukava kuulla ettette unohda, vaikken jaksa aina niin usein postata.
      Totta kesä on niin lyhyt, että siitä pitää nauttia, talvella ehtii sitten taas paremmin postata.

      Poista
  3. Kiva kuulla sinusta Piia!
    Kiva, ettet kipuile enää niin kovasti. Ei sinua kukaan unohda. Kukas sen määrää, mihin tahtiin postauksia on laitettava?
    Omilla sivuillani on tuo sinun blogisi kuvake, joten heti näen kun olet postaillut!
    Ihania aurinkoisia päiviä sinulle ja voimia arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava jos on vielä kiva kuulla minunkin kuulumisia.
      Toki toivoisin että pääsisin näistä kipulääkkeistä eroon, mutta pakko niitä on ottaa niin paljon että voi olla.
      Mukava kuulla ettette unohda minua. Ajattelin kun kirjoitin tätä postaustaettä kommentoikohan enään kukaan. Mutta ihan kivastihan näitä kommentteja on tullut.
      Aurinkoisia päiviä myös sinne.
      Ja kiitos, voimia aina tarvitaan, että päivistä selviää.

      Poista
  4. Oli mukava piipahtaa lukemaan kuulumisesi <3 Ja älä yhtään huoli kirjoittelet kun jaksat <3 Kyllä täällä ruudun toisella puolella ollaan vaikka ei postausta tulisikaan varsinkaan näin kesäaikaan usein, en minäkään ole kauheasti ehtinyt postauksia tekemään, pari tein jemmaan jotka voin tuossa kesäkuussa sitten laittaa blogiin <3 Oman fiiliksen mukaan menee blogitouhut <3 Aurinkoista kesäkuuta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit lukemaan postaukseni.
      Kesästä pitää nauttia, postataan sitten taas enemmän talvella.
      Tuo onkin hyvä idea tehdä postauksia jemmaan ja sitten kesällä niitä laittaa blogiin.
      Kiitos, aurinkoista kesäkuuta sinnekkin.

      Poista
  5. Oi että, onnea uudesta lapsenlapsesta. Vauvat on aina niin ihania.
    Hienoa, että se kipustimulaattori toimii ja jaksat jo touhutakin siellä. Ihanaa keskiviikkoiltaa Piia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vauvat on niin ihania, varsinkin ne ekat kuukaudet.
      On siitä apua, vaikkei kaikkea kipua pois viekkään.
      Vähän olen jotakin jaksanut touhuta, mutta aika huonosti.
      Ihanaa torstai päivää sullekkin Outi sinne.

      Poista
  6. Kiva oli huomata postaus täällä. Onnea uudesta lapsenlapsesta ja mukavaa kesäkuun jatkoa! Nyt onneksi tuntuukin jo kesäiseltä, ensimmäinen kunnolla lämmin päivä meilläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava jos oli mukava lukea postaukseni.
      Kiitos, lastenlapsia saisi olla vaikka kuinka paljon, ne on niin ihania.
      Täälläkin nyt toinen kunnolla lämmin päivä täällä, mukavaa kesäkuun jatkoa sullekkin.

      Poista
  7. Olipa kiva kuulla sinusta. Kirjoitit jossain vaiheessa, että et ole jaksanut käydä kirpputoreilla. Nyt olet, joten se on hyvä asia, että olet jaksanut lähteä ulos. Postailet, kun sinulle sopii. Kyllä täällä odotellaan! Voimahaleja sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ansu, kiva kun kommentoit.
      Nyt tuntuu että on vähän enemmän voimia.
      Kiitos, voimahaleja tässä tarvitaankin.

      Poista
  8. Lukeminen ei ainakaan ole koskaan pahitteeksi, jatka ihmeessä! Upea nukkekoti muuten. Oikein paljon jaksamista sinne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukeminen avartaa, mutta pitäis vähän tehä muutakin.
      Nukkekoti on ihan kiva, toivottavasti tulee paljon leikkijöitä sille.
      Kiitos, kyllä tää kesä varmasti antaa voimia.

      Poista
  9. Kauniit kesäiset kuvat. Voimahaleja sinulle. Nauti kesän väreistä ja lämmöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!
      Voimahaleja tässä tarvitaankin.
      Olen kesä ihminen, saan siitä varmasti voimaa.

      Poista
  10. Eihän sitä postaaja unohdu...onneksi blogissa aina näkyy kuka on postannut.:)
    Hienoa, että olet saanut kipuja pois♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on kyllä totta että mullakin blogissa aina näkyy kuka on postannut, eihän sitä kukaan pääse unohtumaan.
      Kivut on kauheita, ne kyllä syö ihmistä. Onneksi nyt on ollut parempaa sen suhteen.

      Poista
  11. Onnea uudesta lapsenlapsesta ja kiva, että jaksoit postata.
    Et sinä unohdu!
    Elän itsekin kroonisen sairauden ja kipujen kanssa, joten tiedän, että välillä mennään siipi maassa ja täysin uuvuksissa. Kipu vie kyllä kaikki energiat.

    Nautihan auringosta ja lämmöstä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, uusin lastenlapsi on aivan suloinen, niinkuin vauvat aina.
      Kyllä sitä tekstiä sittentuli, kun vaan pääsi alkuun.
      Kauniisti sanottu, et sinä unohdu.
      Oikeasti sen kivun voi ymmärtää vain toinen sellainen jolla on se itsellä.
      Nautin kyllä kesästä.

      Poista
  12. Muutama päivä sitten ihan etsimällä etsin, oletko tehnyt postausta ja silloin en löytänyt. Nyt sitten oli ja oli kiva lukea kuulumisiasi!
    Kirjoitat silloin, kun siltä tuntuu ja vaikka lyhyestikin. Minä olen aina harrastanut blogissani lyhyitä postauksia, kun pitempiin ei aina ole aikaa eikä intoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ,mukava jos olet oikein etsinyt postaustani.
      Niin eihän sen postauksen tartte aina niin pitkä olla, mulla vaan monesti tulee sitä tekstiä kun alkuun pääsee.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  13. Hei vaan sinne Aurinkokujalle. Olipas suorastaan helpotus, kun olit postannut. Niin tottunut olen jo kurkkimaan kuulumisiasi, että heti sitä alkaa ihmetellä, että mitähän kehnoa sinulle oikein kuuluu, kun ei mitään "kuulu". Siispä ei sinua hevillä unohdeta. Ymmärrän kyllä, että kipu ja väsymys ei jätä enää voimia sille, että jaksaisi tehdä mitään ei-pakollista, mielenkiinto kaikkeen silloin lopahtaa. Itsellä oli tässä juuri ristiselkä turkasen kipeänä, joten olin ärtyisä ja halusin "vain olla". Ihana nukkekoti ja söpö liukumäki ! Näin toteaa 2,5-vuotiaan typykän onnellinen mummo. Minulla kun on vain yksi ihanuus, ja asuu alle sadan km:n päässä, niin kyllä mun ikävä tulee jo viikossa, joten melkein viikottain ajetaan tapaamaan. Ja ilokseni typynen jo on itsekin alkanut vanhemmilleen ilmoittaa, että mummo heti tänne leikkimään :) Täällä olen jo kesäkukat ruukkuihin laittanut ja kova kasteleminen niissä kyllä on, mutta ovat ihania. Pelakuita, orvokkeja, neilikoita, ja sellainen vekkuli seka-amppeli, jossa on vaikka mitä. Jospa se piristäisi mieltäsi, kun torilla piipahtaisit taimiostoksilla ja niiden kanssa istuttaessa puuhailisit ? Ja PS. lyhyetkin bloggaukset on ihan mukavia, tai vaikka yksikin kuva. Aurinkoa elämääsi ja jaksamista, myös miehellesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas mukava kuulla että olet käynyt välillä aina kurkkimassa tänne Aurinkokujalle.
      Välillä on kyllä voimat niin lopussa ettei mitään jaksa tänne kirjoittaa, vaikka kuinka mieli tekisi.
      Onneksi tämä kipu vaihtelee, on siis välillä parempana. Ja silooin on mielialakin parempi.
      Minun tekee aina mieli ostaa noille pienille jotakin. Kun meillä on niin päin että lastenlapset käy enemmän meillä, kuin me heillä. Niin on sitten leluja joilla leikkiä.
      Kesäkukat on kyllä niin ihania, saisinpa minäkin laitettua niitä ilokseni.Pitää pyytää mieheltä apua, ainakin auto kyytiä.
      Tuo on kyllä totta että lyhyetkin postaukset on kivoja, ei tartte olla aina niin pitkiä.
      Kiitos, jaksamista myös sinne, toivottavasti selkäsi on jo parantunut.

      Poista
  14. Onnea uudesta lapsenlapsesta! Toivottavasti tuo simulaattori auttaa jatkossa paremminkin. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, niin suloinen on tuo pikkuinen.
      On siitä onneksi ollut ainakin vähän apua.
      Oikein mukavaa viikonloppua sinnekkin.

      Poista
  15. onneksi olkoon pienestä vauvasta, ihania <3
    Olen käynyt välillä kurkkimassa blogiasi. Ajatellut että onko kipusi lisääntyneet, mutta onneksi kipusimulaattori auttaa.
    Kyllä sitä helposti masentuu, kun on kipua siellä sun täällä.
    Kirjoittele postauksia, vaikka joskus tuntuu ettei mukamas ole aihetta. Pienikin kirjoitus piristää puolin jos toisin.
    Hyvää kesän alkua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, vauvat on niin ihania, varsinkin ihan pienenä.
      Mukava kuulla, että niin moni on käynyt täällä kurkkimassa olenko postannut.
      Kyllä kivut on nyt aika hyvin hallinnassa.
      Se on kyllä totta, että jos pitkiä aikoja on kovia kipuja, niin kyllä sitä pakostikkin masentuu, eikä oikein jaksa mitään.
      Nyt kesällä on helpompi keksiä postaus aiheita, kun voi kuvata tuolla ulkona ja siitä postata.
      Hyvää kesän alkua sinnekkin.

      Poista
  16. Mukavaa jos pärjäät paremmin kipujen kanssa. Se on kyllä tosi uuvuttavaa jos on jatkuvasti särkyjä. Minäkin olen tässä nyt sairastellut yli puoli vuotta joten vähissä on minunkin postaukset olleet. Hiukan nyt piristynyt kun kesä alkoi.
    Hyvää vointia ja kesänalkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää aina nauttia, kun on parempi vaihe näiden kipujen kanssa, sillä sen jo tietää, että se huonompikin vaihe tulee.
      Ei sitä tahdo jaksaa postata jos on oikein kipeä, ja varsinkin jos on oikein kauan.
      Kyllä minuakin on kesä piristänyt.
      Kiitos ja samoin sinne hyvää vointia ja kesän alkua.

      Poista