Minun keltainen ruusu kukkii!

Keltainen ruusuni kukkii ensimmäisen kerran.
Se on kolme vuotta vanha.
Sain sen mieheltäni syntymäpäivä lahjaksi.
Se on siis mennyt kolmen talven yli. (vitos vyöhykkeellä)
Kokoa se ei ole kovin paljon kasvanut.
Nyt sitten kukkii eka kerran.
Voin vain kuvitella ,jos se on joskus iso.

Rakastan niin näitä polkujani.
On ihana tunne kävellä tätä polkua, kun kaikki kasvit on niin korkeita.
Vähän kuin tunnelissa.
Ja ruusu tuoksuu huumaavasti.
Ja kohta jasmike,
siitä ensi kerralla kuva.

Unikot on aina olleet mun lemppareita.
Pitäis kylvää lisää ja eri värejä.

Angervoidenkin aika on kukkia.
Myös valkoiset kukkii.

"Löysin" kolme alkua näitä taponlehtiä, mutta ne on huonossa paikassa.
En vain keksi niille mitään hyvää paikkaa.

Tämä polku menee etupihalta aivan takapihan perälle.

Tässä on liitoskohta,
polku haarautuu neljään eri suuntaan.
Tuo köynnös oli kasvanut monta metriä pihlajaa pitkin,
kyllä harmitti,
olis kasvanut kehikkoa pitkin.
En ollut huomannut katsoa sen perään.

Tässä polun viimeinen osio.

Tämä tumman punainen pioni kukkii toisen kerran.

Voi kun nuo sormustinkukat lisääntyisi oikein kovasti.
Rakastan niitäkin ja mulla on vasta muutama alku.

Runko syreeni. Se on jo kukkinut.

Tämän nimeä en muista.
Luulin että se on riippa hernepuu, muttei olekkaan.
Samapa se, ihan kiva tääkin.

Kuunliljoja.
Vasemmalle laatikon ulkopuolelle kasvaa kärhö.
Se vaan huonosti näkyy kuvassa.

Sini valkoista.

Nauhukset kukkii kohta puoliin.

Omenapuun alla varjopenkki.
Tämä on sitä puoli villiä puutarhan osaa.

Luonnontilassa oleva polku.

Vaaleat pionit.

Vaikka tänä kesänä on satanut niin paljon,
kultapallot on pysyneet pystyssä.

Näetkö tuolla polun mutkassa keijun ?

Koriste vatukka.

Mun lemppari polun pätkä.

Nääkin on pysyneet pystyssä.
En tiedä miten se on satanut.

Tuota kääpiövuorimäntyä on pakko leikata,
kun ei kohta mahdu sisälle kulkemaan.




Vaihdoin olohuoneeseen toiset tyynynpäälliset
ja oli pakko ottaa muutama kuva.

Kahdenlaiset puu tyynyliinat ja poro/hirvi tyynyliina.
Kummallakin sohvalla viisi tyynyä.

Tulipas taas pitkä postaus.
No, varmaan te olette jo siihen tottuneet.
Terkuin Piia.