maanantai 4. marraskuuta 2019

nukkekoti kuulumisia











Ihan tähän alkuun haluan kirjoittaa vähän vielä viime postauksesta.
Minulla oli kamerassa säädöt päin , mitä nyt lie...
Enkä minä osannut tehdä mitään.
Oikeastaan huomasin sen vasta sitten, kun olin jo ottanut kuvat.
Sitten piti miettiä laitanko ne blogiin ja teen vaatteista postauksen.
Vai jätänkö laittamatta ja sitten tulee pitkä väli postauksille.
No, minä päätin laittaa kuvat blogiin ja tehdä vaatteista postauksen.

Ajattelin ettei varmaankaan moni käy katsomassa postaustani,
eikä ainakaan kukaan viitsi noin huonoa postausta kommentoida.
Mutta mitä vielä ,postauksen kävi katsomassa ja lukemassa 263.
tähän hetkeen mennessä.
Ja kommentteja tuli yhteensä 44.

En oikein tiedä miten sanani asettaisin,
mutta minulla on aivan huippuja blogi ystäviä.
Te olitte niin kivoja, että kommentoitte postaustani,
vaikka se oli ihan ala-arvoinen.
Te ja teidän kommenttinne on se miksi tätä aina vaan jatkaa.
Kiitos vielä kerran teille kaikille jotka viitsitte kommentoida
edellistä postaustani!! :)


On maanantai iltapäivä ja Maija ja Anne ovat juuri aikeissa alkaa
syömään välipalaa. Anne on kattanut nätisti pöydän.
Tarjolla on voisarvia ja kauniisti koristeltuja joulupipareita,
joita Maija ja Anne tekivät viikonloppuna ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Äiti kyselee Annelta koulu ja muitakin kuulumisia ,kun he syövät.
Anne kertoo, että koulu menee hyvin ja että kaikki muutkin asiat ovat hyvin.
Mutta että pojat kiusaavat edelleen Paulaa tai oikeastaan Otto kiusaa,
niin kuin ennenkin. Mutta, sanoo Anne, ei Otto ihan yhtäpaljon kiusaa
kuin ennen. Nyt kun hän on ruvennut soittamaan, hän menee kahtena
päivänä suoraan  koulusta harjoituksiin. Silloin Paula saa mennä rauhassa
koulusta kotiin.
Minäpäs laitan voisarvia ja pipareita kahteen isoon pussiin, sanoo äiti
niin kipaisetko viemässä ne Paulalle ja hänen isälleen Raimolle,
mutta älä ole kauan huutaa äiti Annen perään, ruoka on kohta valmista.
Äiti miettii että Raimo ei taida osata tehdä pipareita (sellaista äiti on kuullut
kylän muilta naisilta) ja Paulakin on niin pieni ,ettei ehkä yksin osaa tehdä
joulupipareita. Ja pitäähän kyläläisten huolehtia että lapsella joka on menettänyt
äitinsä ,on kuitenkin joulu.






Äidillä onkin iltaruuan laitto hyvällä alulla.
Lihapullat on valmiita, samoin kastike ja eilinen perunamuusi on ollut
uunissa lämpenemässä.



Äiti löytää Aimo-isän ja Elma-vauvan olohuoneesta katsomasta, kuinka heidän
pentu-koiransa on oppinut kiipeämään omaan petiinsä. Tähän asti se on ollut liian
korkea, että koira olisi sinne itse päässyt.
Muistatko, että meidän koripallo harkat on siirretty tälle illalle kysyy isä äidiltä.
Muistan toki sanoo äiti. Meillähän on jokainen pieni meno kirjattuna koko perheen
yhteiseen kalenteriin. Näin jokainen pääsee aina omaan harrastukseen ja Elma
vauvalla on aina hoitaja. Äiti ja isä ovat yrittäneet vähentää iltamenot minimiin
nyt kun Elma on pieni. Hän on kuitenkin niin vähän aikaa pieni. Sitten kun Elma
tuosta kasvaa, voi harrastuksia lisätä jos haluaa.
Minulla on ruoka valmiina sanoo äiti ja olin kuulevinani että ovi kolahti, Annekin
varmasti tuli. Mennään syömään.



Elma on nukahtanut isän olkapäätä vasten. Isä vie Elma-vauvan nukkumaan omaan
pinnasänkyynsä. Äiti syöttää Elman sitten erikseen ,kun hän herää.
Isän ja äidin ja Elman huone on tosi pieni. Sinne juuri ja juuri mahtuu kaikki
tarpeellinen. Annella on oma makuuhuone. Mutta pienehköstä asunnosta huolimatta,
kaikki ovat niin tyytyväisiä kylään missä he asuvat, naapureihin joita heillä on.
Asiat eivät voisi olla paremmin, miettii isä.








Hanna-äiti on laittanut Veeralle valmiiksi välipalaa, kun hän tulee juuri koulusta.
Heidän uusi apulaisensa Alissa on laittanut ruuan alulle, koska he syövät tänään vähän
aikaisemmin, koska Vili-isällä on tänä iltana ja ensi yönä päivystys vuoro.
Hän on yksi lääkäreistä joka on töissä kirkonkylällä. Hän on ollut jo päivän töissä
ja on nyt tullut vain syömään välillä.




Veera on hyvin vauhdikas tyttö. Äiti sanoo, että välillä hänestä ei näy kuin vilahdus,
kun hän viilettää paikasta toiseen. Nyt Veera syö äidin laittamaa välipalaa ja miettii
koulukaveriaan Paulaa. Otto huuteli taas kaikkea rumaa Paulan vaatteista ja hiuksista.
Se on totta että Paulalla on erilaiset vaatteet kuin muilla luokan tytöillä ja hiuksetkin
on vähän hoitamattoman näköiset. Mutta ei se ole Paulan vika ettei hänellä ole äitiä
joka huolehtisi Paulan vaatteista ja hiuksista. Paulan isä on opettaja, mutta hänellä
ei ole ollut pitkään aikaan töitä. Eikä heillä ole kovin paljon rahaa. Silloin harvoin
kun Paulan isä huomaa ,että Paula tarvitsee jotain vaatteita, ne ostetaan kirpparilta.
Eikä siinäkään ole mitään vikaa, mutta eihän Paulan isä tiedä millaiset vaatteet on sillä
hetkellä tyttöjen suosiossa, vaan hän ostaa vaatteita joiden arvelee kestävän kauan.
Paula ei koskaan pyydä mitään itselleen, sillä hän tietää ettei isällä ole paljon rahaa.
Sitä Veera ei tiedä kuka Paulan hiukset leikkaa. Eikä hän ole kysynyt, ettei Paula
loukkaannu. Veera epäilee, että se on Paulan isä joka hiukset leikkaa tai Paulan mummo.
Veera päättää, että kun hän on syönyt ja tehnyt läksyt, hän lähtee hakemaan Paulaa ulos.




Hanna ja Vili ovat Eila-vauvan kanssa olohuoneessa. Eila on nukahtanut sohvalle.
Hanna on ammatiltaan hammashoitaja ja hän on juuri palannut töihin, kun hänellä
on vakituinen työpaikka ja hänelle oli hyvin vaikeaa saada sijaista. Kun Salmen
perheen Marjatta äiti kertoi kuinka hyvä ratkaisu heidän mielestä oli ,kun he ottivat
Maijan hoitamaan kaksosia ja katsomaan myös Karin ja Pian perään ja hoitamaan kotia
sen minkä nyt ehtii, että Marjatta äiti pystyi palata töihin. Hanna ja Vilikin päätyivät
lopulta siihen ratkaisuun, että Alissa tulee hoitamaan Eila vauvaa ja katsomaan
Veeran perään ja hoitamaan kotia sen minkä ehtii. Vielä kun Alissa lupasi hoitaa
lapsia myös niinä iltoina kun Vilillä on päivystys vuoro ja Hannalla jokin harrastus ilta.
Toki sellaisia iltoja ei monta tulisi kuukaudessa ja kun Hanna ja Vili lupasivat maksaa
niistä illoista hyvin, Alissa suostui helposti.
Nyt mennään syömään, että ehditään syödä rauhassa ja kysellä Veeran kuulumiset,
ennen kuin minun täytyy lähteä, sanoo Vili.




Alissalla on ruoka valmiina ja hänellä on vähän aikaa ennen kuin hän menee siivoamaan
keittiön perheen syötyä. Molemmat Hanna ja Vili pyysivät Alissaa syömään
heidän kanssa, mutta siihen Alissa ei suostunut millään. Eihän hän nyt mitenkään
voisi mennä samaan pöytään tohtorin kanssa.
Mutta tohtorin perhe tai ei, Alissa on viihtynyt tosi hyvin. Lasten kanssa menee hyvin,
muuta työtä ei ole liikaa ja palkka on liiankin hyvä. Hän ei ole kehannut sanoa sitä
kenellekkään.
Alissa siivoaa vanhempien ja Eila vauvan huoneen. Huomenna hän voisi siivota Veeran
huoneen.
Nyt vielä keittiön siivous ja sitten Alissa voisi lähteä kotiin.
Talossa on hiljaista, Vili lähti tekemään päivystys vuoroaan. Veera lähti hakemaan
Paulaa ulos. Ja Hanna huikkasi lähtevänsä Eila vauvan kanssa Salmen perheen äitiä katsoon.
Alissa voisi laittaa oven lukkoon ja hälytyksen päälle lähtiessään.
Niin Alissa sai siivota keittiön rauhassa.






Raimo ja Paula asuvat melko isossa asunnossa kahdestaan. Asunto ostettiin heti
silloin kun Paulan isä ja äiti olivat juuri menneet naimisiin ja Paula oli pieni vauva.
Silloin isä ja äiti olivat haaveilleet useammasta lapsesta. Mutta luoja päätti toisin
ja Paulan äiti kuoli kun Paula oli pieni tyttö. Paula ei muista äidistä mitään.
Yhden valokuvan isä on Paulalle antanut äidistä ja se on Paulan kallein aarre.
Paula on kuullut usein kun isä ja mummo ovat riidelleet siitä, että mummon mielestä
isän pitäisi kertoa Paulalle kaikki mahdollinen äidistä , mutta isä on taas sitä
mieltä että yksi valokuva riittää. Paula on fiksu tyttö ja hän ymmärtää molempien
mielipiteen.
Paulan elämän suurin pelko on tällä hetkellä se että isä menee naimisiin Helenan kanssa,
jonka kanssa isä on seurustellut kauan. Helena ei ole käynyt isän ja Paulan kotona kuin
kerran, silloin Paula oli koulussa. Mutta kyllä Paula tietää mitä Helena suunnittelee,
isä on kertonut kaiken Paulalle. Ja ne on hirveitä asioita.









Kun Paula tulee koulusta kotiin ,ei kukaan ole laittanut hänelle välipalaa valmiiksi,
mutta ei Paula edes ajattele sellaista. Hän ottaa ja syö kulhosta hedelmiä. Sitten hän
katsoo kaapeista onko isä ostanut kaupasta ,mitä Paula häneltä eilen pyysi.
Paula on päättänyt  tehdä jauheliha keittoa, koska mummu ja pappa on tulossa heille
kylään. Ja heillä on tosi pitkä matka ja heillä on varmasti kova nälkä ja on Paulalla
itselläänkin nälkä. Hänellä on melkein aina nälkä, mutta sitä hän ei sano isälle,
sillä isällä on muitakin, isompia murheita.
Paula on miettinyt voisiko hän pyytää mummua tulemaan hänen kanssa kirpputorille.
Paulan talvitakki on niin pieni että sitä ei voi melkein enää laittaa päälle.
Jos mummu osaisi paremmin etsiä sellaisen takin, kuin muillakin tytöillä. Hän ei jaksaisi
koko talvea kuunnella kuinka Otto haukkuisi hänen vaatteitaan.
Tänäänkin Otto oli huudellut koko koulumatkan Paulan vanhanaikaisista vaatteista.
Kun Paula mietti sitä hän purskahti itkuun. Ja se ei ole lainkaan Paulan tapaista.








Isällä ja Paulalla on molemmilla oma iso makuuhuone. Nyt kun mummu ja pappa
tulee kylään , isä menee nukkumaan takkahuoneen sohvalle ja Paula saa petata
mummulle ja papalle pedin isän sänkyyn.






Isä meneekin jo valmiiksi istumaan takkahuoneeseen. Hän haluaa miettiä kaikkia
asioita rauhassa.
Hän tietää että asunto jossa he Paulan kanssa asuvat on heille aivan liian suuri
ja että sen maksamiseen ja muihin kuluihin menee ihan liikaa rahaa, joka tarvittaisiin
ihan muihin asioihin. Esimerkiksi Paulan vaatteisiin.
Mutta kun hän rakasti vaimoaan, joka on nyt kuollut, enemmän kuin mitään muuta ja kun
tämä koti oli se jonka he ostivat yhdessä ja siinä he aikoivat kasvattaa lapsensa
ja siinä he aikoivat vanheta ja hoitaa lastenlapsiaan. Hän ei voisi myydä sitä ei sitten millään.
Siinä on kaikki hänen muistonsa.
Toinen asia joka hänen mieltä painaa on Helena. Hän ei voi väittää etteikö hän olisi
hullaantunut ja tavallaan melkein luvannut suostus kaikkiin Helenan pyyntöihin.
Mutta jotenkin hänen silmät on nyt auenneet ja hän ymmärtää ettei voi tehdä niin.
Ensinnäkin Helena halusi että Raimo muuttaa hänen kauniiseen kotiinsa.
Mutta nyt hän ymmärtää ettei voi myydä omaa ja Paulan kotia ja muuttaa Helenan luo.
Ja toinen vielä pahempi asia on se, että Helena haluaa että Paula muuttaa mummun ja papan luo,
hän ei voi kuvitellakkaan että Paula muuttaisi Raimon mukana. Eihän Paulalle olisi edes omaa huonetta. Ja sitten on vielä paljon pieniä asioita joihin Raimo ei voi suostua. Kuinka hän
on voinut ajatella hetkeäkään vaihtavansa Paulan Helenaan.
Raimo nousee ylös ,kävelee puhelimen luo ja soittaa kukkakauppaan. Hän aikoo myöhään illalla
mennä Helenan luo ja selvittää kaikki asiat.

Jatkuu joskus...










Otin vielä uudestaan tästä kirkosta kuvan, joka oli viime postauksessa ihan suttunen.
Alemmassa kuvassa näkee millainen on kun on valot. Vesi pyörii tuolla sisällä ja
siksi siellä sataa koko ajan lunta kun on valotkin.

Kyllä lastenlapset oli ihmeissään.



p.s nyt mun pitäis osata ite "korjata" mun kamera, jos alkaa tulla suttusia kuvia.
Kiitos vävypojalle.


Mukavaa maanantai-iltaa kaikille.
Ja tervetuloa uudet lukijat.


Piia






26 kommenttia:

  1. No hei, kiva, kun saatiin taas tarinaan jatkoa.
    Hyviä kuvia olit ottanut. Ensin luin textit ja sitten katoin kuvat, jotka suurensin, että nään kaikki tarkasti.
    On sulla vaan hieno tuo nukkekoti maailma.
    Tuo harrastus vie kyllä mennessään.
    Aivan upea tuo kirkko. Mistä oot ostanu.
    Muistan lapsuudesta naapurin rouvan joulukirkon. Sitä aina ihailin. Oli vähä Kaarlelan kirkon mallinen ulkoa. Pienenä ajattelin, että ostan sellaisen joskus. Ei ole tullut ostettua.
    Vävy meillä kävi laittamassa tulostimen toimimaan. Olin jotenki onnistunut sohasemaan asetuksia, ettei tulostanut.
    Hyvä, kun on sellaisia, jotka osaa noitten koneitten salat.
    Hyvää alkavaa viikkoa sinulle.
    >Leena L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mukava kun on pieni joukko niitäkin, jotka tykkää nukkekoti kuvista ja tarinoista.
      Nyt tuli paljon parempia kuvia kuin viime postauksessa. Kiitos vävy pojan. Mutta vielä pitäs keksiä miten ottaa kuvia, että kaikki pienimmätkin tavarat näkyis kuvissa.
      Leena sä olet kyllä ihana kun aina kehut mun nukkekoti juttuja.
      Minut tämä harrastus on vienyt kyllä aivan mennessään. Tänäänkin olen suunnitellut taas kaikkea uutta.
      Mä katon jos löydän mistä ostin tuon kirkon ja laitan sitten myöhemmin uuden kommentin. Mullakin on ollut toisenlainenkin kirkko, mutta sitten kyllästyin siihen ja myin kirpparilla.
      Mä olisin kans välillä ihan hukassa niin tietokoneen, kännykän kuin kamerankin kanssa, jos pitäis yksin selvitä. Onneksi tosiaan on noita auttajia.
      Oikein mukavaa tiistai aamupäivää sulle.

      Poista
    2. Muistaakseni olen ostanut sen kirkon sellaisesta, kuin Tavaratalohurrikaani.fi

      Poista
  2. :) ihania nuo nukke-perhe tarinat:)
    Hyvät ja selvät kuvat!
    Tilaatkos sinä jostain kaukaaaa? näitä nukkekoti ihanuuksia:))
    Kirpakoita pakkaspäiviä,,,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun sinäkin tykkäät nukkekotitarinoista, ne kun on kuitenkin osa mun blogia.
      Kiitos hyvistä ja selvistä kuvista kuuluu vävy-pojalle. Tai mies se kyllä jo on. Tulee aina sanottua pojaks, kun on 16-vuotiaasta meillä pyörinyt, vaikka onkin nyt 35-vuotta.
      En nyt ainakaan heti muista, että olisin tilannut Suomen ulkopuolelta. Mutta nyt katsoin yksiä ihania juttuja, niin että voi olla eka kerta kun tilaan ulkomailta.
      Oikein mukavaa tiistai aamupäivää sinulle.

      Poista
  3. Minulla onneksi puoliso taitaa nuo jutut muutenhan sitä joutuisi kysymään alvariinsa apua tuolta jälkikasvulta :)
    Nuo nukkekotijutut on niin kauniita mutta tarvitsevat sitä tilaa. Tuleeko niihin paljon pölyä ?
    Päivänjatkoi Sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas minä osaan paremmin ainakin tietokone ja kamera jutut, voi olla että mies osaa paremmin kännykkä jutut kuin minä. Mutta aika paljon joudutaan kyllä kysyä nuoremmilta apua.
      Minulla on yksi kokonainen huone, vanha lasten huone, missä on kaikki nukkekoti jutut ja muumimukit.
      En nyt yhtä-äkkiä muista kuinka monta vuotta olen näitä nukkekoti juttuja harrastanut, mutta ei ole edes tullut mieleen, että niihinhän voi tulla pölyä. Piti oikein käydä puhaltamassa kaikista vanhimpaan nukkekotiin, muttei sieltä pölyä pelmahtanut, jokunen roska vain. Mutta täytyyhän niihin ajan kuluessa tulla pölyäkin. Siitä kertoo sekin, kun olen tilaamassa ulkomailta, ekat nukkekoti juttuni, niin niissä on lasi seinät ympärillä, jotka voi laittaa silloin, kun ei tee sillä huoneella mitään. Mietin juuri että sellaisella puhaltimella, joka kevyesti puhaltaa vois mennä nukkekotien huoneet läpi. Hiustenkuivaajalla!! Kiitos tellupa kysymyksestä, mä en olis tullut muuten tuota ajatelleeksi. Nyt huruuttelen kaikki huoneet läpi. Kerron ens nukkekoti postauksessa kokemuksistani.
      Hei, jos jollakin on vielä parempi keino poistaa nukkekodista pölyä, niin kerro ihmeessä.
      Oikein mukavaa tiistai aamua sullekkin tellupa.

      Poista
  4. Suorastaan rakastan näitä sun nukkekotitarinoita, kun kaikki muuttuu niitten myötä ihan eläväksi ja saa hetken elää nukkeperheen maailmassa :).

    Ja voi että. Tykkäsin lapsena (ja vieläkin) niin niistä sellaisista jouluisista koristeista, joita ravistamalla lumi leijaili maisemassa. Tuo valoilla varustettu kirkko on siitä vielä asteen hienompi ja mystisempikin versio. En ihmettele, että lastenlapset on ihastuksissaan.

    Onneksi meillä on noita läheisiä nuoria miehiä, joilta saa tarpeen tullen apuja nykytekniikan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Annukka. Olipas se kauniisti sanottu.
      Mutta se on minustakin totta, että se tuo nukkejen nimi ja tarina tuo tosi paljon lisää kiinnostavuutta koko nukkekoti hommaan. Kuin se että olis vaan nuket, huoneet ja kuvat, eikä mitään muuta.
      En muista oliko minulla sitä pientä ravisteltavaa maisemaa jossa leijaili lumi kun sitä heilutteli. Mutta ainakin jostakin muistan sen ja se oli ihmeellistä. En tiennyt että tässä ostamassani kirkossa lumi sataa koko ajan, vaan luulin että tätäkin pitää heiluttaa, että saa lumen satamaan.
      Minä olen (luultavasti) käyttänyt tietokonetta oikein kunnolla vuonna -94, kun taas minun lapseni ovat syntyneet suoraan tietokone maailmaan. Muistan kuinka meidän nuorin lapsi ei ollut kuin muutaman vuoden vanha, kun hän osasi käyttää tietokonetta tosi taitavasti.
      Näin viikonloppuna sellaise tekstin: lapseni, älkää te naurako minulle, kun joudutte neuvomaan tekniikan kanssa. Minä opetin teidät kakkaamaan pönttöön.
      Oikein mukavaa alku iltaa sulle.

      Poista
    2. No nyt kyllä nauratti tuo loppukommentti lapsille :D. Niin totta sekin :D

      Poista
    3. Minusta se oli hyvä, aion käyttää sitä tarpeen tullen :)

      Poista
  5. Olipa hieno kertomus! Ihailen tuon nukkekodin sisustusta kovasti myös.
    Ihanaa viikkoa sinulle Piia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi. En oikein muista miten tämä nukkekoti kertomus sai alkunsa, mutta en osaa sitä nyt lopettaakkaan. Jotenkin pelkät kuvat ois ihan tylsiä. Nykyään saa kyllä tosi nättejä juttuja nukkekotiin ja ihan Suomesta. Nyt olen eka kerran tilannut ulkomailta, mutta ne ei ole vielä tulleet. Kerron kyllä sitten mitä olen tilannut ulkomailta.
      Oikein rentouttavaa viikonloppua sinulle.

      Poista
  6. Hieno tarina ja tosi kaunis ja tyylikäs nukkekoti. Olet taitava sisustaja. Olin aivan varma, että olet tilannut kalusteet ulkomailta. En tiennytkään, että kotimaasta löytyy noin moderneja nukkekodin kalusteita! Olen vain kerran käynyt sellaisessa kaupassa, jossa on nukkekotiin sopivia tavaroita. Se liike on Porvoossa. Pojantytär täyttää 11v joulukuussa ja hänen iso nukkekotinsa on nyt jäänyt vähän sivuun kun harrastuksia on melkein jokaiselle viikonpäivälle.

    VastaaPoista
  7. Minäkin eläydyin kertomukseen. Kunpa Paulan elämä muuttuisi mukavammaksi, ja onneksi isä ei suostu Helenan vaatimuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin mukava kuulla, että muutkin, kuin minä, tykkää nukkekodin tarinasta. Ei kukaan ole kyllä mitään kielteistä kommentoinutkaan. Mutta sen kyllä huomaa että nukkekoti postausta käy katsomassa huomattavasti vähemmän porukkaa, kuin muita postauksia.
      Sitä ei vielä tiedä miten Paulalle ja kumppaneille käy, kaikki voi taas muuttua yhdessä hetkessä.
      Rentouttavaa viikonloppua myös sinulle.

      Poista
  8. Muistan kommentoineeni tätä postausta aika pitkän pätkän. Taisin sählätä kommenttini pilviin, kun ei täällä näy riviäkään. Kyllä minulta sellainen onnistuu.
    Sinä voisit tehdä vaikka kirjan nukkekotisi asukkaiden elämästä, kuvineen. Tarinoit kivasti ja nukkekotisi on upeasti kalustettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen nähnyt toisenkinlaisen kommentin sinulta. Katson vielä jos se löytyis jostakin.
      Nolo myöntää, että olen itsekkin ajatellut, että voisin tehdä lasten kirjan näistä nukkekoti jutuista. Poika kyllä sanoi että tuostahan vois tehä ihan aikuisten kirjan. No niin se höpötys siitä.
      Nukkekoti kalusteita on kyllä tosi monenlaisia.
      Nukkekoti on kalustettu minun näköiseksi.
      Mukavaa sunnuntai päivää.

      Poista
  9. Kaunis nukkekoti sekä koko sisustus. Ihana toi kirkko, kaunis valoineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija. Minusta nukkekotiharrastus on tosi kiva harrastus, olen kyllä hurahtanut siihen aika pahasti.
      Minusta ja lastenlapsistakin kirkko on tosi ihmeellinen.
      Mukavaa sunnuntai päivää sinne.

      Poista
  10. Nukkekodit ovat niiiin suloisia <3 itse olen haaveillut nukkekodin rakentamista legoista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, nukkekodeista saa niin suloisia.
      Tuo vois olla hyvä idea, en ole tainnut ikinä nähdä legoista tehtyä nukkekotia, mutta kerta se on ensimmäinenkin.
      Mukavaa sunnuntai päivää sulle.

      Poista
  11. Kaunis nukkekoti. :) Tuollaista on varmaan kiva laittaa ja sisustaa.
    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onhan tämä nukkekotiharrastus mukavaa. Vaikka monet pitävätkin sitä lapsellisena, mutta luultavasti heillä ei ole siitä mitään kokemusta.
      Mukavaa viikon jatkoa sinullekkin.

      Poista
  12. Näitä nukkekotitarinoita on tosi hauska lukea. Aivan ihana tuo nukkekotisi ja niin viimeisen päälle laitettu. Kaikkea hyvää viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiiu, se on mukava kuulla, etten ihan vaan itselleni näitä kirjoita.
      Tähän asti olen ostanut kaikki nukkekoti jutut Suomesta, mutta nyt löysin sellaisen ulkomaalaisen sivuston, jossa on aivan ihania juttuja. Olen nyt tilannut sieltä. Saas nähä milloin tulevat kun on tämä postin lakko.
      Mukavaa tiistai päivää sulle.

      Poista