Joulun muistelua

Minulla joulu meni vähän niinkuin ohi huomaamatta.
Olin nimittäin tosi sairaana. Minulla oli keuhkonkuume.
Ja oli siinä ja siinä etten joutunut sairaalaan.
Minulla ei ruukaa olla koskaan yskää talvisin.
On varmasti yli 10-vuotta siitä kun on viimeksi ollut yskä.
Nyt sitten tulin heti kunnolla sairaaksi.
Joulu päiväkin meni ihan makaamisella.
Nyt on jo parempi olo ,jaksaa olla jo vähän aikaa ylhäälläkin.

Meillä oli kaikki lapset ja lastenlapset jouluna kotona.
Mies toimi yhdessä lasten kanssa ruuanlaittajana.
Minä vain makoilin, eikä ruokakaan oikein maistunut.
Enimmillään kuumetta oli 39.4 astetta.
Onneksi sitä ei kestänyt kauan.
Mahakin meni antibiootista ihan sekaisin.
Onneksi ehdin nauttia joulun odotuksesta.
Vaikka itse joulu meni ohi huomaamatta.
Joskus kaikki suunnitelmat menee ihan uusiksi,
eikä niin kuin on suunnitellut.
Toivottavasti emme miehen kanssa tartuttaneet
lapsia ja lastenlapsia tähän tautiin.
Mieskin oli sairas, mutta vähän ennen minua.

Laitettiin taas takkaan tulet. Siitä tulee niin paljon mukavampi lämpö
kuin että laittaa lämmitystä suuremmalle.
Ja lämpenee tämä keskiosa ja makuuhuoneet pysyy mukavan viileinä.
Muutenkin on niin paljon mukavampi fiilistellä takkatulen lämmössä .
Ensi viikolla on luvattu 15-20 asteen pakkasia, sitten saakin lämmittää
takkaa joka päivä. Vaikka meillä on varaava takkka, joutuu sitä lämmittää
joka päivä.

Tulee niin tosi harvoin otettua kuvia meidän Pyry koirasta.
Tämmöinen valkoinen karvakasa minua lenkkeilyttää joka päivä pari kertaa.
Ei uskoisi kuinka innokas lenkkeilijä noin pieni koira on.
Yhden ainoan kerran on käynyt niin päin että koira hyytyi eikä jaksanut takaisin kotiin.
Aina muulloin on käynyt toisin päin, että lenkkeilyttäjä on hyytynyt.
Se lähtis aina lenkille vaikka olis justiin tullut, aivan uskomaton koira.

Joululahja siskoltani.



En ole vielä kerännyt vielä mitään joulujuttuja pois täältä kotoa.
Paitsi kuusi otettiin pois.
Toisaalta en ole vielä halunnutkaan ja
toisaalta olen vielä niin heikossa kunnossa, etten ole jaksanutkaan.
Vaikka paranemaan päin onneksi olenkin.
Antibiootti kuuri loppuu huomenna.
Onneksi loppuu, siitä tuli nimittäin ankara ripuli. :)
Toivotaan ettei nyt tule takapakkia,
varsinkin kun ainakin tänne on luvattu kovia pakkasia.
Kun en nyt kylmettä itseäni kun olen koiran kanssa lenkillä.

Pitää nyt poltella tulia kaikissa eri kipoissa,
ennen kuin alkaa tulla kevät ja valoisaa.
Pitää koittaa aina laittaa kaikkiin eri kippoihin tulia,
kun niitä minulla on, eikä polttaa aina samoissa.
Meillä jäi jouluna ulkotuletkin polttamatta,
kun oltiin niin sairaita, ettei jaksettu niitäkään laittaa.
Nyt on uudenvuodenaatto kun tätä kirjoitan,
niin mies laittaa ne nyt palamaan.
Paitsi että ulkona oli niin kova tuuli,
ettei tulet meinanneet millään palaa.
Puoleen yöhön en todellakaan jaksanut valvoa,
oli sellainen "hevoskuuri" tuohon keuhkonkuumeeseen,
että kyllä uni tuli kun lääkkeet otti.

Sellaisia joulu ja uudenvuoden muistoja minulla oli tänä vuonna.
Toivottavasti ensi jouluna taas parempia.
Aurinkokujalta terveisin Piia