Anneli Haveriselta ostetut Valkoinen keinu ja pupu pariskunta

Anneli lainasi minulle kuvia tästä keinusta , 

kun mies ehti laittaa siihen meidän omaan sellaisen  narun että
pupupariskunta pysyy hyvin keinussa istumssa.
Anneli oli kyllä saanut puput  pysymään keinussa
ilman naruakin ihan helposti.               
Onneksi meidän keinussa oleva naru ei näy
millään tavalla päälle päin.

Tässä keinu kuvattuna takaa päin.
Toki puput voi laittaa istumaan keinuun
ja nostaa keinun vaikka lipastonpäälle.
Mutta moni teistä varmaan tietää,
että minulla on kaikki paikat  niin täynnä
tavaraa ettei edes tällainen keinu sovi mihinkään.

Eli Annelin mies siis tekee nämä keinut
ja Anneli puput tai tytöt niihin.
Sitten jos haluaa laittaa Annelin mies vielä
narut kaikista keinun nurkista,
niin että keinun voi laittaa roikkumaan katosta.
Siellä meillä on vielä tilaa, hah hah haa...

Tässä tämä pupupoika.
Huomasin vasta sitten kun olin laittanut nämä kuvat tänne blogiin,
ettei tuo harmaa ollut kaikkein paras tausta kuvata pupuja. Nooo, sattuuhan sitä.

Pupulla on komea harmaa villapusero päällä.
Villapuserossa on kaksi koriste nappia tuossa edessä.
Sitten on vielä tuollaisesta juutti narusta tehty rusetti.
Pieni hand made=käsin tehty "laatta" ommeltu paitaan.
Ja vielä alinna  tuollainen sydän nauha ,joka kiertää koko paidan.

Sitten pupulla on tuollaiset harmaat pussihousut jalassa.
Molemmilla  puolilla on sydämen muotoiset taskut.
Niistä  en saanut oikein hyvin kuvaa.

Sitten on vielä harmaat villasukat kaiken päälle.

Tässä sitten hänen pupu tyttöystävänsä.
Hänellä on päällä tuollainen vihertävä mekko,
jossa on vyötäröllä rusetti.
Ja mekon helmassa pitsiä
ja sitten vielä helman alta näkyy niinkuin pitsi alushame.
Yritin nostaa vähän hameen toista reunaa,
että nuo mamelukit olis näkyt kunnolla,
mutta eihän nekään kovin hyvin näy.

Villatakki on tumman harmaa,
koristeita on tehty erilaisilla kuvioilla,
kahdella kauniilla napilla
ja toiseen villatakin liepeeseen ommellulla tekokukalla.
Kaiken kruunaa kaulassa oleva sydän koru,
ja pupunkorvien ympärillä oleva pitsirusetti.
Niin ja pupunkorva villasukat.
Aikaisemmilla pupuilla on ollut villasukissa
pupunkorvat, jotka on samaa neulosta kuin sukatkin,
mutta näissä on pupunkorvat tehty kankaasta.
Ja vielä rusetti koristeena.

Ja tässä pariskunta istuu sitten ensimmäistä kertaa yhdessä keinussa.
Naru on laitettu kiinni noihin poikki puihin, sitten se menee molempien vaatteiden alta
ja työnnetään tuota poikki puuta aivan takanarujen kohdalle.
Onko joku niin tarkkanäköinen, että näkee missä naru menee.
Mutta ei näihin oikeasti tarvitse mitään narua laittaa, me vaan oltiin niin
toheloita ettei saatu pupuja muuten pysymään.

Laitettiin keinu ja puput tuohon olohuoneen ja keittiön väliin
siihen missä katto on kaikkein korkeimmalla.
Siitä se näkyy hyvin joka paikkaan.
Meillä on ollut tuossa ennenkin keinu,
jossa istui joulupukki, joka antoi jokaiselle lapselle aamulla karkin, siis 1- 24.12
se oli meidän joulukalenteri, kun yhteen aikaan meillä ei muunlainen joulukalenteri
menestynyt, kun toinen söi aina toisen karkin.
Voi hyvänen aika, on kai sitä ollut monenlaista, kun on isoa perhettä yrittänyt pyörittää.
Nyt on jo puolilla oma/omat pienet lapset joille joutuu/saa keksiä millainen kalenteri olis paras.

Pitää miettiä että antaako olla näiden pupujen tässä jouluna,
vai vaihtaako uudet puput tähän joulun ajaksi.
Kirjoteltiin tässä yks päivä Annelin kanssa ja tuli puhe että montakohan pupua tai tyttöä/poikaa mulla on. Laskin sitten montako mulla on tällä hetkellä esillä ja niitä oli 13 ja sitten nämä 3 joista ette ole vielä nähneet yhtä.
Lupasin Annelille sitten laskea montako joulu pupua, tyttöä/poikaa mulla on, on niitäkin aika monta.

Ei ole vielä kukaan lastenlapsista nähnyt tätä, niin ei tiedä niiden kommentteja.
Mun täti sano mulle kun se kävi meillä ja näki nukkekotikylän,
että mä käyn läpi mun lapsuutta tän nukkekotikylän kautta.
Voi ollakkin että mä teen just niin. Ei mulla maailman helpoin lapsuus ollut.
Ja kaikki näää muutkin nuket joita mulla on, ehkä nekin kuuluu siihen.

Tuli mieleen että tässä korkeimmalla kohden oli sellainen vauva keinu,
kun lapset oli pieniä. Joku meidän lapsista tykkäs istua siinä , kun oli pieni,
ja melkein aina hän nukahti siihen, niistä tilanteista on paljon kuvia.
Ja muutenkin hän nukkui minne sattui ja niitähän oli mukava kuvata.
Olen jo ruvennut laittamaan vähän joulukoristeita, en paljon mutta jotakin pientä.
En nyt  taida vielä laittaa niistä kuvia, ensi kerralla ehkä.
 

 Syysterveisin Piia